Yli puolet nuorista miehistä on alkoholin suurkuluttajia

Kuitenkin lähes kaikki alkoholia käyttävät pitävät omaa juomatapaansa kohtuukäyttönä, vaikka riskikulutusta mittaavan testin perusteella riskiraja ylittyykin, sanoo tutkija Hanna Jurvansuu Työterveyslaitokselta.

Koska alkoholiongelmaa ei riittävästi seulota työterveyshuollossa, riskikuluttajat jäävät tunnistamatta ja myös ilman neuvontaa, sanoo tutkija Leena Heljälä Työterveyslaitokselta. Neuvonnan teho on kuitenkin hänen mukaansa jo vakuuttavasti osoitettu.

- Jos seulonta ja neuvonta kuuluisivat rutiininomaisesti työterveyshuoltoon, jopa sadasta tuhannesta suurkuluttajasta voisi tulla kohtuukäyttäjä. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että joka kolmas alkoholikuolema voitaisiin tehokkaalla puuttumisella välttää, sanoo Heljälä.

Alkoholinkäytöstä kysyminen toisi Heljälän mukaan myös säästöjä. Mini-interventio maksaa tapaamiskerroista riippuen 80-240 euroa yhtä suurkuluttajaa kohden. Tuhannen euron satsauksella voisi saada 5600 euron säästöt.

Nuorella suurkulutuskaan ei näy päällepäin

Työterveyshuollon lääkäreistä kuitenkin vain kolmannes kysyy alkoholinkäytöstä yleensä kaikilta asiakkailtaan. Puolet lääkäreistä puuttuu asiaan vain silloin, kun kyse on riskiasiakkaasta. Työterveyshoitajat tarttuvat ongelmaan rohkeammin, heistä 78 prosenttia ottaa alkoholinkäytön puheeksi kaikkien asiakkaidensa kanssa.

- Suurkulutuskaan ei näy päällepäin varsinkaan nuorilla miehillä. Monien tavanomaisten vaivojen, kuten verenpaineen, väsymyksen ja keskittymisvaikeuksien taustalla voi kuitenkin olla alkoholi, sanoo Heljälä.

Työterveyshuollossa tehdään hurja määrä erilaisia mittauksia. Sokerit, rasvat ja verenpaineet kyllä selvitetään, mutta hyvin yksinkertaista riskikulutusta mittaavaa testiä ei käytetä riittävästi. Se on kuitenkin monissa tutkimuksissa todettu erittäin luotettavaksi menetelmäksi, joka peittoaa laboratoriotutkimukset.

Alkoholiongelmasta kysymistä ei pitäisi vältellä

Alkoholin käyttö jää usein kysymättä myös sairaanhoitokäynneillä, vaikka alkoholi pahentaa sairauksia ja vaikuttaa myös usein lääkitykseen. Kysymistä ei tarvitsisi pelätä, sillä tutkimusten mukaan ihmiset suhtautuvat alkoholinkäytöstä kysymiseen yleensä myönteisesti.

Alkoholi- ja työterveys -kyselyn mukaan jokaisella työpaikalla törmätään alkoholiasioissa samantyyppisiin pulmiin. Työssä ollaan krapulassa tai humalassa, myöhästellään ja työt viivästyvät. Tästä kaikesta syntyy myös ilmapiiriongelmia, sanoo Jurvansuu.

Kyselyn mukaan lähes kaikki ovat yksimielisiä siitä, että alkoholihaitoista kuuluu puhua työpaikalla mieluiten jo ennen kuin haittoja edes ilmenee. Käytännössä niihin puututaan yleensä vasta hoitoonohjaustilanteessa, jolloin ongelmat ovat kasvaneet jo liian suuriksi.

(MTV3-STT)