Yli puolet johtajista harkitsee alanvaihtoa muun muassa resurssipulan vuoksi, kertoo Sairaanhoitajaliiton tuore kysely.
Suomen hoitajapula on ollut varsinkin korona-aikana suuri puheenaihe, vaikkakin Tehy ry:n puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan hoitajapula on kalvanut Suomen terveydenhuoltoa jo vuosien ajan.
Rytkösen mukaan ongelmakohdat ovat alan huono palkkaus, heikkotasoinen johtaminen ja surkeat työolot.
Lue lisää: Tehyn resepti hoitajapulan hoitoon: "Rahalla saa ja hevosella pääsee"
Sairaanhoitajaliitto on kartoittanut syitä resurssipulan taustalla kysymällä henkilöstötilanteesta ja johtamistyöstä hoitoalan esihenkilöiltä ja johtajilta.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 306 hoitotyön johtajaa.
Valtaosalla johtajista ei ole aikaa johtamiseen
Heikohkon johtamisen taustalla voi olla Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan se, että esihenkilöiden vallan ja vastuun välillä on epäsuhta, muun muassa byrokratian takia.
Neljännes vastaajista kokee, että heillä ei ole johtajina valtaa ratkoa ongelmia, vaikka tietäisivät keinot, joilla pulmat voitaisiin ratkaista.
Marras-joulukuun vaihteessa tehdyn kyselyn mukaan yli 60 prosenttia johtajista katsoo, että heillä ei ole aikaa johtamiseen, saati perustyöhönsä.
Yli 55 prosenttia kokee, että he eivät voi työajan puitteissa tehdä työtään riittävän hyvin.
– Tästä voi tehdä päätelmän, että ellei tilanteeseen puututa, hoitotyön laatu tulee väistämättä kärsimään, Sairaanhoitajaliiton asiantuntija Liisa Karhe toteaa tiedotteessa.
– Johtamisen puutteet vaikuttavat voimakkaasti työhyvinvointiin ja voivat pahimmillaan romuttaa hoitotyön kehittymisen työyksiköissä.
Lue myös: MTV Uutisten aluevaalikiertue Mikkelissä: Huolena hoitajapula ja ikääntyvä väestö: "Mennään läpi tämänkin suon"
Miksi aika ei riitä johtamiseen?
Suurilta osin ongelman taustalla on nimenomaan resurssipula.
Kyselyyn vastanneista noin 12 prosenttia kokee, että lähes kaikki aika kuluu henkilöstötilanteen hoitamiseen. Noin 30 prosenttia puolestaan koki, että se vie tavallista enemmän aikaa.
13, 5 prosenttia vastaajista kertoo, että resurssipulan vuoksi he joutuvat tekemään töitä myös vapaa-ajallaan. Yli 14 prosenttia kertoo tehneensä itse sairaanhoitajan tain jollekin muulle kuuluvia työtehtäviä resurssipulan vuoksi.
Miksi? Kyselyn mukaan monissa työyksiköissä sijaistarpeet, kuten äkilliset sairauspoissaolot, hoidetaan oman väen joustoilla tai kutsumalla tuttuja keikkalaisia.
Toimimattomien sijaisjärjestelyiden lisäksi myös perusmiehityksessä nähdään kyselyn mukaan suuria puutteita.
Neljännes vastaajista on sitä mieltä, että heidän työyksikössään perusmiehitys on korkeintaan tyydyttävällä tasolla.
Lue myös: HUSin toimitusjohtaja: "Suomen terveydenhuoltojärjestelmän stressinsietokyky on huono"
Lue myös: Näin Suomessa aiotaan turvata sote-henkilöstön riittävyys – ehdotukset julki
Yli puolet johtajista haluaa vaihtaa alaa
Korona-aika on ollut monille hoitajille viimeinen naula arkkuun, ja moni hoitaja onkin päätynyt vaihtamaan alaa.
Sairaanhoitajaliiton esimiehille tuotetun kyselyn mukaan yli kolmannes (36 %) uskoo, että sairaanhoitajien alanvaihtopuheet ovat lisääntyneet.
Eikä vain hoitajien, vaan myös johtajatasolla. Kyselyn mukaan vajaa puolet johtajista on pohtinut vaihtavansa alaa, mutta harkitsee sitä vielä.
Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtelan mukaan tämän pitäisi viimeistään saada hälytyskellot soimaan.
– Kun hyvin kriittisen hoitoalan johtajista lähes puolet on ajatellut alanvaihtoa, on selvää, että heidän työoloihinsa ja edellytyksiinsä hoitaa työnsä on puututtava välittömästi, Hahtela toteaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:35
Auttaisiko kunnon kannustimet valtavaan hoitajapulaan? Tehyn Millariikka Rytkönen: ”Miten tätä keinoa ei ole käytetty hoitajilla”
Arvostus ja palkka heikolla tasolla, myös johtajilla
Kuten hoitajat, myös heidän esihenkilönsä kokevat, ettei heitä arvosteta tai että heille ei makseta työstä tarpeeksi.
Huono palkkataso on kyselyyn vastanneiden johtajien mukaan osasyy sille, miksi alaa ei koeta houkuttelevana ja vetovoimaisena.
– Kummallista, että edelleen toimitaan kuin ei ymmärrettäisi palkkauksen merkitystä. Ongelmaa yritetään ratkaista esimerkiksi kouluttamalla lisää henkilökuntaa. Ratkaisu on aivan kestämätön, kun laiva kerran vuotaa, Karhe.
1:29