Yli puolella turvapaikanhakijoista jo kielteinen päätös

Niin kutsuttujen Dublin-tapausten määrä on Suomessa prosentuaalisesti Euroopan korkein. Puolet jo kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tulee Ruotsin ja neljännes Norjan kautta.

Sisäministeriö ennakoi, että Suomeen tulee tänä vuonna noin 4000 turvapaikanhakijaa. Heistä noin 60 prosenttia on sellaisia, jotka ovat jo saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen jossain muussa eurooppalaisessa maassa.

Asia nousi keskeisesti esiin Pohjoismaiden turvapaikka- ja ulkomaalaisasioista vastaavien ministereiden kokouksessa Varkaudessa. Kokousta isännöi sisäministeri Kari Rajamäki.

Näiden ns. Dublin-tapausten määrä on Suomessa prosentuaalisesti Euroopan korkein. Heistä puolet saapuu Suomeen Ruotsista ja neljännes Norjasta.

- Näistä hakijoista voi käyttää termiä turvapaikkakiertolaiset. Turvapaikkakiertolaisuus on veronmaksajille erittäin kallista. Vain yhteistyön avulla voidaan estää järjestelmän väärinkäyttö. Turvapaikkajärjestelmän tarkoitushan on antaa kansainvälistä suojelua vainotuille ihmisille. Vainottujen sijasta Suomeen tulee valitettavasti pääosin aivan toisenlaisia hakijoita, Rajamäki sanoi.

Ministerit totesivat toisaalta, että Dublin-tapausten kohdalla yhteistyö Pohjoismaiden välillä on toiminut erittäin hyvin verrattuna muihin jäsenmaihin. Ruotsi ja Norja ovat vastanneet Suomen takaisinotto- ja vastaanottokyselyihin hyvin nopeasti, keskimäärin kahdessa, kolmessa päivässä.

Toinen ongelma ovat ns. ankkurilapset, jotka saapuvat yksin johonkin Euroopan maahan. Sitten heidän muualla oleskelevat perheenjäsenensä hakevat perheen yhdistämistä. Suomessa ilmiö on lisääntynyt, muissa Pohjoismaissa vähentynyt.

Kokouksessa Pohjoismaat päättivät perustaa työryhmän, joka selvittää Kosovoon palaavien pakolaisten kotouttamista. Ruotsi järjestää asiasta ensimmäisen kokouksen.

Muina asioina nousivat esille muun muassa ja ihmiskauppa sekä viisumipolitiikan yhtenäistäminen. Varkauden kokoukseen osallistuivat Rajamäen lisäksi Ruotsin kehitysapu- ja maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Barbro Holmberg, Tanskan integraatioministeri Rikke Hvilshöj, Islannin oikeusministeri Björn Bjarnason ja Norjan alueministeriön valtiosihteeri Cathrin Bretzeg.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat