Mainos

Yli 40 000 naista perheväkivallan uhrina vuosittain Virossa

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei enää piilotella Virossa. Ongelma myönnetään suureksi, mutta sen vähentämiseksi ei toistaiseksi ole kyetty tekemään tarpeeksi.

Kahden laajan selvityksen mukaan yli 40 000 naista Virossa joutuu vuosittain perheväkivallan kohteeksi. Tapauksista 7000 on vakavia.

-Perheväkivalta heijastaa suoraan yhteiskunnassa meneillään olevaa kehitystä. Taistelu voittajista ja häviäjistä on siirtynyt myös perhetasolle, sanoo perheväkivaltatapauksia Viron sosiaali- ja terveysministeriössä tutkiva Katri Tammekand.

Väkivaltakierteen pysäyttämiseksi on ryhdytty kampanjoimaan ja Viron Amnesty Internationalin Liisa Linna ja Evelyn Tohvri nostavat näkyvästi kämmenen pystyyn Tallinnan keskustassa. Kädellään he osoittavat, että väkivallan käyttö ja siitä luopuminen on jokaisen omissa käsissä.

-Virossa on yhä vallalla käsitys, että mies voi lyödä vaimoaan. Naisten itsetunto on edelleen heikko ja monet jopa ajattelevat, että he ansaitsevat tulla lyödyiksi, sano Liisa Linna.

Vain muutama turvatalo Virossa

Viron sosiaaliturva on hyvin kehittymätön eikä perheväkivallasta kärsiville naisille ole juuri turvapaikkoja. Koko maassa on vain kolme naisten turvataloa.Tallinnassa esimerkiksi ei ole yhtään lapsettomille naisille tarkoitettua suojaa. Apua on haettava parinsadan kilometrin päästä Tartosta.

-Ongelman nostaminen julkisuuteen on parantamassa tilannetta. Olemme parhaillaan perustamassa uusia tukiryhmiä väkivallan uhreille. Järjestämme myös koulutusta viranomaisille, että he oppivat tunnistamaan ongelman, sanoo Katri Tammekand.

Suomalaisten ja muiden pohjoismaisten asiantuntijoiden avulla Viroon ollaan perustamassa ryhmiä myös väkivaltakierteestä irti pyrkiville miehille. Tarkoitus on vaikuttaa koko ongelmakenttään ja ottaa huomioon myös väkivallasta kärsivät lapset.

-Lainsäädäntömme ei kata kaikilta osin perheväkivaltaa. Uutta lainsäädäntöä ollaan kuitenkin luomassa, Tammekand sanoo.

Vain harvat hakevat apua

Kun vuonna 2001 perheväkivaltatapauksia oli 44000, niin ainoastaan 2-3 prosenttia tapauksista johti oikeustoimiin. Nainen turvautuu oikeusapuun yleensä vasta sitten kun hänet on hakattu työkyvyttömäksi ja henkihieveriin.

Sosiaaliviranomaiset näkevät kuitenkin myönteisenä sen, että Viron poliisin henkilökunnasta noin puolet on naisia. Se helpottaa asioihin puuttumista ja tapausten tunnistamista.

-Häpeä on varmasti suurin syy, miksi apua ei haeta.

Järkyttävintä on se, että väkivaltaa kokevat naiset kaikissa yhteiskuntaluokissa. Väkivallan uhreista kolmannes on hyvin koulutettuja ja arvostetuissa tehtävissä työskenteleviä naisia, kertovat Liisa Linna ja Evelyn Tohvri.

Aktiiviset nuoret naiset eivät odota nopeita muutoksia asenteissa. He saavat ajoittain aika ilkeääkin palautetta toimistaan väkivaltaa vastaan.

-Meitä on haukuttu mm. feministeiksi ja meille on sanottu suoraan, että kyllä naista saa lyödä, sanoo Liisa Linna.

Virossa on tehty kaksi laajaa tutkimusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta vuosina 2001 ja 2003. Molemmat tutkimukset antavat samansuuntaiset tulokset ongelman laajuudesta. Viron lailla myös Latviassa ja Liettuassa perheväkivalta on yleistä, ja asiasta on ryhdytty keskustelemaan julkisuudessa vasta viime vuosina.

(MTV3-STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.