Yksityisteiden kuopat pyritään saamaan kuriin

Maaseudulla tiekuntien hallinnassa olevat pikkutiet alkavat olla monin paikoin rapakunnossa, sillä valtiolta ja kunnilta ei ole liiennyt riittävästi rahaa niiden ylläpitoon enää vuosikausiin.

Samaan aikaan yksityisteitten varrella asuvat alkavat olla jo ikääntyneitä ihmisiä, joilla ei ole enää voimia eikä halua yhteisten asioiden hoitoon. Muilla tienkäyttäjillä taas ei ole työkiireiltään aikaa tarttua tiekuntien asioihin.

Pohjois-Pohjanmaalla epäkohtia on lähdetty korjaamaan maaseututiestön tieisännöinnin tehostamisohjelmalla, jota kutsutaan Matti-hankkeeksi. Sen päätavoitteena on tiestön kunnossapitoa ja kuntoa kehittämällä parantaa maaseudun ja kylien vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä.

- Matti-hankkeella pyritään vaikuttamaan tiekuntien yhteistyöhön. Tieisännöinti tai -emännöinti on yksi vaihtoehto. Muita yhteistyön muotoja voisivat olla vaikkapa tieosuuskunta, tieosakeyhtiö tai kommandiittiyhtiö, kyläkoordinaattori Kaisa Uusioja Pohjois-Pohjanmaan liitosta luettelee.

Valtion tuki olematon

Yksityistiet ovat pääosin hiekkateitä, joiden varrella on pysyvää asutusta mutta usein myös loma-asutusta, peltoja ja metsää. Liikennemääriltään ne voivat olla lähellä tiehallinnon alaisuuteen kuuluvien paikallisteiden tasoa.

Kymmenen viime vuoden aikana yksityisteiden kunto on romahtanut. Pääsyy tähän on rahapula. Kunnossapidosta on ollut pakko tinkiä. Peruskorjauksia ei ole raaskittu tehdä.

- Vielä kymmenkunta vuotta sitten valtio tuki yksityisteitä 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Välillä tuki romahti lähes nollaan. Nyt se on 11 miljoonaa euroa. Tarve olisi paljon suurempi, Uusioja toteaa.

Hänen mukaansa kunnatkaan eivät ole kyenneet tasoittamaan valtion rahahanan sulkeutumista. Esimerkiksi Raahessa ja Kuusamossa kaupunki on sitoutunut huolehtimaan yksityisteiden kunnossapidosta, mutta nämä paikkakunnat kuuluvat selvään vähemmistöön.

- Tämäkään malli ei poista sitä tosiasiaa, että yksityisteiden perusparantamisen tarve lisääntyy kaiken aikaa, Uusioja muistuttaa.

Myös rahoitukseen kokeillaan uusia malleja. Oulun, Raahen ja Ylivieskan rannikkoseutukunnissa yritetään yksityisteiden kunnossapitoon saada EU-rahaa. Lopullisia rahoituspäätöksiä odotetaan vielä.

Isännöinti luo yritystoimintaa

Tie-isännöinnin yksi tarkoitus on luoda uuttaa yritystoimintaa eli paljon kaivattuja sivuelinkeinoja. Tieisäntä tai -emäntä toimii tiekunnassa yksityisenä yrittäjänä. Usein hänen päätyönsä on muualla.

-Työvoiman puute on yksityisteitten ongelma. Tiekuntien yhteisvoimin myös urakat saadaan isommiksi ja samalla houkuttavammiksi myös paikallisille urakoitsijoille.

Tieisännöinti on herättänyt suurta kiinnostusta eri puolilla maata, sillä pientiestöjen ongelma on valtakunnallinen. Tieisäntiä on alettu kouluttaa tehtäviinsä muun muassa Savossa.

(MTV3-STT)