YK uudistaa toimintaansa - järjestö koetaan byrokraattiseksi ja hitaaksi

Paneelia johtaa rauhannobelisti ja Itä-Timorin entinen presidentti José Ramos-Horta, joka kertoo raportin uudistuksista valmistuvan toukokuun loppuun mennessä.

Järjestöä on kritisoitu muun muassa siitä, että sen rooli viimeaikaisissa kriiseissä on jäänyt pieneksi. Yksi YK:n toiminnan suuri ongelma on Ramos-Hortan mukaan hitaus. Rauhanturvaajat ovat konfliktialueilla vasta hyvin pitkään sen jälkeen, kun turvallisuusneuvoston päätös on hyväksytty.

– Yleensä se kestää kahdeksasta yhdeksään kuukautta, kun ihanne olisi, että joukot voitaisiin sijoittaa kolmessa kuukaudessa. Mutta se tarkoittaa, että käytössä pitäisi olla jonkinlaiset nopean toiminnan joukot, Ramos-Horta sanoo MTV Uutisille.

Toiminnan nopeuttamisen lisäksi YK pohtii muun muassa uuden teknologian, kuten omien satelliittien ja miehittämättömien lennokeiden käyttöönottoa.

"Voi neuvotella vain, jos pyydetään"

Moni haluaisi nähdä YK:n merkityksen isompana esimerkiksi Ukrainan kriisin ratkaisemisessa.

– YK, kuten mikä tahansa mahdollinen neuvottelija, voi neuvotella vain, kun konfliktin osapuolet sitä pyytävät. Ja vain, jos YK ja sen pääsihteeri koetaan osapuolten kesken rehellisenä välittäjänä, Ramos-Horta toteaa.

Suomen YK-edustuston suurlähettiläs Kai Sauer sanoo, että Ukraina on lähestynyt YK:ta.

– Ukrainalaisten taholta on esitetty tiettyjä toiveita ja oletuksia, ja näitä tulee käsitellä sitten turvallisuusneuvostossa, ennen kuin mitään päätöksiä voidaan tehdä.

– Mutta Venäjä on turvalllisuusneuvoston jäsenenä, joten voiko siellä mitään tapahtua?

– No sitä pitäisi kysyä venäläisiltä, Sauer sanoo.

Indonesian armeija surmasi Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1996 voittaneen Ramos-Hortan neljä sisarusta, ja häntä itseään ammuttiin vaarallisesti vuonna 2008.

Järkyttävistä tapahtumista huolimatta Ramos-Horta jaksaa taistella rauhan puolesta.

– Jos jokainen meistä voi auttaa yhdenkin hengen pelastamisessa, se jo tekee meidän elämästämme paljon merkityksellisempää, hän sanoo.