YK lähettää erityislähettilään Nigeriaan

YK lähettää korkea-arvoisen lähettilään Nigeriaan keskustelemaan siitä, miten YK voi auttaa Nigeriaa sen ”sisäisissä haasteissa”.

YK:n mukaan Nigerian presidentti Goodluck Jonathan on hyväksynyt tuen.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ilmaisi huolensa kidnapatuista tytöistä puhelinkeskustelussa Nigerian presidentin kanssa. YK tiedotti, että presidentti Goodluck Jonathan kertoi pääsihteerille siitä, miten koulutyttöjen etsinnät etenevät. Pääsihteeri Ban Ki-moon painotti keskustelussa jälleen sitä, että lasten ja koulujen ottaminen iskujen kohteeksi on vastoin kansainvälistä lakia eikä sitä voi oikeuttaa millään syillä.

YK:n lisäksi monet valtiot ovat kertoneet osallistuvansa tyttöjen etsintöihin. Yhdysvallat, Ranska, Britannia ja Kiina ovat luvanneet sotilaallista ja tiedustelutukea tyttöjen vapauttamiseksi. Myös EU on tarjonnut Nigerialle tukea terrorisminvastaisessa taistelussa.

Suomen suurlähettiläs: Toivo heräsi

Suomen Nigerian suurlähettiläs Riitta Korpivaara kertoi MTV:n Huomenta Suomessa, että ulkovaltojen huomio tyttöjen kaappauksesta on herättänyt Nigeriassa sekä hämmennystä että toivoa.

– Toivoa herättää se, ettei asiaa unohdettaisi ja näitä tyttöjä etsittäisiin. Hämmentystä on syntynyt siitä, ettei Nigeria yleensä päädy länsimediaan kuin pommi-iskujen yhteydessä.

Islamistijärjestö Boko Haram sieppasi noin kolme viikkoa sitten lähes 280 tyttöä kristittyjen ja muslimien yhteisestä koulusta. Sieppaus teki ryhmän tunnetuksi eri puolilla maailmaa, vaikka ryhmä on terrorisoinut Nigeriaa kymmenen vuoden ajan.

Boko Haram tavoittelee vallan vaihtumista

Alun perin länsimaisen koulutuksen vastustaminen oli Boko Haramin toiminnan taustalla. Suomen Nigerian suurlähettiläs Riitta Korpivaara kertoo, että nykyisin ryhmään kuuluu myös rikollisjärjestöjä ja toiminnan syyt ovat muuttuneet.

– Epävakauden lietsominen on yksi syy toimiin. Ryhmällä on tavoite saada valta vaihtumaan Nigeriassa. Täällä presidentti on vuoroin muslimi ja vuoroin kristitty. Nyt kristitty presidentti hallitsee muslimipresidentin vuorolla, mikä on entisestään lietsonut iskuja. Toisaalta perussyy näille iskuille on pohjaton köyhyys, työttömyys ja näköalattomuus ja eriarvoinen kohtelu, mikä aiheuttaa konflikteja.

Korpivaara painottaa, ettei toiminnassa ole kyse uskonnosta tai etnisestä vastakkainasettelusta.

– Iskuissa on kuollut enemmän muslimeja kuin kristittyjä.

 

Lue myös:

    Uusimmat