YK-kokous yrittää pelastaa luonnon

Kokouksen tavoitteena on sopia keinoista, joilla maailman luonnon tuhoutuminen saadaan loppumaan vuoteen 2020 mennessä.

- Maan ja vesien tuottavuus laskee ja samalla heikkenevät ekosysteemipalvelut, jotka ovat välttämättömiä köyhimpien ihmisten toimeentulolle, muistutti Maailman pankin johtaja Robert Zoellick Japaniin saapuneille 190 valtion ministereille.

Tällä hetkellä neljäsosa maailman nisäkkäistä, viidesosa kasvilajeista, joka kahdeksas lintulaji ja kolmasosa sammakkoeläimistä vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Kehitysmaat haluavat lisää rahaa

Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä 20 toimenpiteen lista, joilla muunmuassa suojellaan kalakantoja ja metsiä, elvytetään

tuhoutuneita luontoalueita ja lisätään suojelualueiden määrää. Tuttuun tapaan neuvottelujen kompastuskiveksi on noussut rahoitus. Kehitysmaat vaativat teollisuusmailta huomattavasti nykyistä suurempaa raha-apua luonnon suojelemiseen. Tällä hetkellä rahoitus on kolme miljardia euroa vuodessa, mutta kehitysmaiden mielestä se pitäisi 100-kertaistaa. Toistaiseksi lisärahaa on luvannut vain kokouksen isäntämaa Japani. Se tarjosi kehitysmaille kahden miljardin dollarin tukea seuraavien kolmen vuoden aikana.

EU ei ole ainakaan vielä luvannut lisärahaa.

- Tuemme jo kehitysmaiden luonnonsuojeluhankkeita miljardilla eurolla joka vuosi, muistutti EU:n ympäristöosaston pääjohtaja Karl Falkenberg tiedotustilaisuudessa Japanissa.

Kokouksessa yritetään myös sopia geenivarojen hyödyntämisestä. Kehitysmaille on tarkoitus maksaa reilu korvaus geenivarojen käytöstä. Tähän astihan esimerkiksi lääketeollisuus on kerännyt suuret voitot kasveista ja eläimistä tuotetuista lääkkeistä. Kehitysmaihin ole korvauksia jaettu vaikka monet hyödynnettävät kasvit ovat sieltä peräisin.