Yhteispohjoismainen rauhanturvaprikaati ei toteudu

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Pohjoismaiden hanke yhteisen rauhanturvaprikaatin muodostamiseksi kaatuu rahapulaan. Puolustusministeri Jan-Erik Enestam sanoi Tukholmassa pidetyn puolustusministerikokouksen jälkeen, että millään maalla ei ole toistaiseksi varaa ryhtyä projektia johtavaksi maaksi, vaikka kaikilla on omat joukkonsa Kosovossa.

    Suomen, Ruotsin ja Norjan pataljoonat ovat nyt osa brittiläistä prikaatia. Tanskalaiset taas toimivat yhteistyössä mm. puolalaisten kanssa. Enestam sanoi, ettei millään Pohjoismaalla ole varaa ryhtyä nk. lead nationiksi eli johtavaksi maaksi, joka vastaa prikaatin kokoisen rauhanturvajoukon johtamisesta. Johtava maa joutuu rakentamaan neljän pataljoonan eli 4 000-7 000 sotilaan kokoisen joukon vaatiman infrastruktuurin eli mm. viestiyhteydet. Suomella on Kosovossa noin 800 miehen kokoinen pataljoona, mutta prikaatin johtaminen vaatisi lisää miehistöä.

    Enestamin mukaan prikaatin johtamiseen ei sinänsä tarvita lisää voimavaroja, mutta nyt Suomi on kiinni Kosovon lisäksi myös Etelä-Libanonissa. Enestamin mielestä Suomi voisi luopua Etelä-Libanonin rauhanturvaoperaatiosta, jos alueen rauhanprosessissa ei tule takaiskuja.

    Kfor-joukot

    Periaatteessa Pohjoismaat olisivat valmiit oman rauhanturvaprikaatin muodostamiseen. Sen muodostaminen olisi ollut ajankohtaista ensi keväänä, kun joukot joka tapauksessa vaihtuvat. Nyt suunnitellaan mm. yhteisiä kuljetuksia, joilla pyritään säästämään rahaa.

    Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin puolustusministerit keskustelivat myös mm. EU:n kriisihallintakyvyn kehittämisestä. Enestamin mukaan Norjaa ja myös EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisen ulkopuolella pysyttäytyvää Tanskaa varten voidaan luoda järjestelmä, jossa ne voisivat päästä suunnittelemaan operaatioiden luonnetta.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •