Yhdysvallat lieventää Aasian-pakotteita

Pakotteisiin ryhdyttiin, kun maat toukokuussa tekivät sarjan ydinkokeita. Yhdysvaltain liike-elämä on alusta alkaen vastustanut pakotteita peläten, että kilpailijat saavat niiden avulla hallintaansa Etelä-Aasian markkinat.
-Olemme sitä mieltä, että Yhdysvaltain on otettava Etelä-Aasia jälleen haltuunsa. Päätös sallii kaiken muun paitsi aseiden myynnin, totesi esitystä kannattanut republikaaniedustaja Sam Brownback. Senaatin päätöksen on vielä saatava edustajainhuoneen hyväksyntä ennen kuin se tulee voimaan.

Clinton ilmoitti Intian ja Pakistanin vastaisista pakotteista heti ydinkokeiden jälkeen, ja maan hallitus ryhtyi laatimaan ohjeistoa niiden toteuttamiseksi. Yhdysvallat ei kuitenkaan ehtinyt pysyä tiukkana kuin pari kuukautta: mielenmuutokseen lienee vaikuttanut se, että muu maailma ei osoittanut halukkuutta liittyä pakotteisiin, vaan piti parempana neuvotteluja Intian ja Pakistanin kanssa asevarustelun kiihtymisen välttämiseksi.

Viljelijät voittavat

Yhdysvallat päätti keskiviikkona myös palauttaa voimaan Intiaan ja Pakistaniin vietävien maataloustuotteiden vientiluotot.
-Pakotepolitiikkamme on edistettävä ulkopoliittisia päämääriämme ilman, että viljelijöitämme turhaan rasitetaan, totesi Clinton asiasta antamassaan lausunnossa. Clinton perusteli päätöstään sillä, "etteivät vilja ja muut maataloustuotteet joutuisi ydinaseiden leviämisen estämiseen tähtäävän lain uhreiksi".

-Pakotteisiin ryhtyessämme emme saa unohtaa niiden humanitaarista vaikutusta, sanoi Clinton. Ennen pakotteisiin ryhtymistä Pakistan oli Yhdysvaltain kolmanneksi suurin viljanostaja, vaikka viljakauppa nojaakin vientiluottoihin.
-Tämä on erittäin myönteinen askel, joka toivottavasti johtaa lopulta kaikkien pakotteiden poistamiseen, totesi Pakistanin ulkoministeriön edustaja.

Pakotteista pääsy suurin helpostus Pakistanille

Yhdysvaltain pakotteet ovat olleet suuri taakka Pakistanin huojuvalle taloudelle ja niistä luopuminen olisi köyhälle maalle valtava helpotus. Far Eastern Economic Review -lehden mukaan Pakistanin talous oli suurissa vaikeuksissa jo ennen pakotteita, jotka heikensivät maan tilannetta entisestään: niiden seurauksena mm. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF lykkäsi 1,5 miljardin dollarin lainaa.

Lehden mukaan Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA varoitti myös jo kesäkuussa, että Pakistan voisi taloudellisessa ahdingossaan myydä ydintekniikkaansa naapurimaihin, mm. Iraniin. YK puolestaan on ilmoittanut pelkäävänsä jo ennestään kukoistavan heroiinikaupan räjähdysmäistä lisääntymistä Afganistanista. Mikäli Yhdysvallat luopuu pakotteista kokonaan, Pakistanilla on mm. huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada kansainvälisiltä tahoilta lainaa, jota se kipeästi tarvitsee pitääkseen taloutensa pystyssä.

Intialle ehkä vähemmän iloa

Maataloustuotteiden vientiluottojen palauttaminen hyödyttää Pakistania ja amerikkalaisviljelijöitä, mutta ei välttämättä Intiaa. -Muutokseen ryhdyttiin juuri ennen kuin Pakistanin oli määrä ostaa 350 000 tonnia viljaa. Me taas emme tuo viljaa Yhdysvalloista, joten asia ei koske meitä, totesi Intiaa hallitsevan hindupuolueen talousasiantuntija Jay Dubashi. Dubashin mukaan pakotteet eivät vaikuta merkittävästi Intian talouteen: Intian bruttokansantuote on 287 miljardia dollaria ja Yhdysvaltain pakotteiden vaikutus on Dubashin mukaan vain 3-5 miljardia dollaria.

Vakuuttelussa voi kuitenkin olla kyse pakotteiden merkityksen vähättelystä: Far Eastern Economic Review -lehden mukaan pakotteet ja niiden uhka ovat vaikuttaneet Intian talouteen selvästi: inflaatio on kasvanut, korot nousseet, rupian arvo laskenut, valuuttavarannot kutistuneet ja ulkomaiset investoinnit vähentyneet. Myös Maailmanpankki on lykännyt Intialle tie- ja energiaprojekteihin myöntämiään lainoja.