Yhä useampi tuomitsee lasten kurittamisen

Vanhempien suhtautuminen lasten ruumiilliseen ojentamiseen on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Silti noin puolet yhdeksäsluokkalaisista kertoo kokeneensa väkivaltaista kurittamista jossain elämänsä vaiheessa.

Poliisiammattikorkeakoulu ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ovat koonneet yhteen tutkimustietoa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa. Lasten fyysinen kurittaminen kiellettiin lailla vuonna 1984.

Tutkija Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulusta sanoo, että lasten kurittaminen jää edelleen suurimmaksi osaksi piiloon. Poliisi saa vuosittain runsaat 2000 ilmoitusta lapsiin kohdistuvista väkivaltarikoksista. Vain murto-osassa on kyse kuritusväkivallasta.

Rahavaikeudet kostautuvat lapsille

Useasta eri tutkimuksesta kootut tiedot kertovat lasten fyysisen kurittamisen yleisyydestä. Ilmiö on tuttu perheissä niiden asuinpaikasta tai sosioekonomisesta ryhmästä riippumatta. Taloustilanteella näyttää silti olevan yhteys väkivaltaan: Mitä suuremmat rahavaikeudet, sitä todennäköisemmin lapsi saa selkäänsä.

- Erot eivät ole kuitenkaan mitenkään suuret. Yhtä lailla perheissä, joissa on erittäin hyvä taloudellinen tilanne, kuritetaan lasta, Ellonen sanoo.

Tutkimusten mukaan yksinhuoltajaperheissä lapsia kuritetaan vähemmän kuin kahden vanhemman ydinperheessä. Vastaavasti perheissä, joissa on äiti- tai isäpuoli, lapsi on vaarassa joutua useammin väkivallan uhriksi kuin ydinperheessä.

Alle 15-vuotiaat tytöt ja pojat ovat yhtä alttiita joutua vanhempansa väkivallan kohteeksi. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun nuori täyttää 15. Sen ikäinen tyttö joutuu selkeästi useammin vanhempansa kurittamaksi kuin saman ikäinen poika. Syy on luultavasti se, että poika on saattaa olla 15-vuotiaana jo sen verran kookas, etteivät vanhemmat enää tohdi käydä häneen käsiksi.

Joka kolmas hyväksyy kurituksen

Tutkija Ellonen kertoo, että lapsena pahoinpidelty voi jatkaa väkivallan kierrettä vanhempana kurittamalla omia lapsiaan. Ellosen mukaan ruumiillinen kurittaminen koetaan moraalisesti oikeana, koska sen pitäisi toimia lapsen eduksi.

- Asenteet ovat tiukentumassa koko ajan, mutta yhä edelleenkin ruumiillista kuritusta hyväksytään.

Väkivaltaa lapsena kokenut aikuinen saattaa kurittaa omia lapsiaan myös oikeuttaakseen itse kokemaansa vääryyttä.

Viime vuonna tehty asennetutkimus osoitti, että noin joka kolmas suomalainen hyväksyi lasten ruumiillisen kurittamisen vähintään poikkeustapauksissa. Samansuuntaisen vastauksen antoi yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa tehty kysely.

- Lapset puolustelevat vanhempiaan. Useimmiten juuri ne lapset, joita on kuritettu, ajattelevat sen olevan oikeutettua.

Tutkimus kertoi myös sen, että kaikki peruskoululaiset eivät tiedä lasten fyysisen kurittamisen olevan kiellettyä.

(MTV3-STT)