Yhä useampi suomalaisyritys tähtää Venäjälle

Yhä useampi suomalainen yritys suuntaa Venäjälle. Venäjän markkinoilla toimii jo tuhansia suomalaisyrityksiä, ja määrä ja toimialojen kirjo kasvavat koko ajan. Suuri, voimakkaasti kasvava markkina aivan naapurissa sekä houkuttelee että pelottaa.

- Vaikka Venäjä koetaankin uhkaavaksi ja pelottavaksi markkinaksi, niin se ei ole niin tärkeä tekijä investoimispäätöksessä kuin markkinoiden suuri koko, sanoo Venäjä-asiantuntija, seniorianalyytikko Seija Spiridovitsh Finprosta.

Venäjä on maailman neljänneksi kiinnostavin investointikohdemaa. Suurten markkinoiden ja voimakkaan taloudellisen kasvun lisäksi yrityksiä houkuttelee se, että monilla teollisuudenaloilla on jälkeenjääneisyyttä ja väestön tulotaso kasvaa vauhdilla.

- Jos yrityksellä on jo Pohjoismaat ja Baltia hanskassa, niin kyllä sitten jo viimeistään mennään Venäjälle, Spiridovitsh arvioi.

Venäjälle ei mennä soitellen sotaan

Helppoa tietä menestykseen Venäjällä ei ole. Kilpailu on kovaa, ammattitaitoisen henkilöstön löytäminen vaikeaa, vaihtuvuus nopeaa ja palkat nousussa. Kotiläksyt on tehtävä kunnolla.

Spiridovitsh arvelee, että yritysten pahimmat ongelmat tulevat vastaan rajalla. Erilaiset tulli- ja maahantuontimääräykset ja tarvittavat sertifikaattidokumentit aiheuttavat päänvaivaa.

- Määräykset voivat vaihtua nopeasti, tai yllättäen voi tulla uusia määräyksiä.

Venäjä-asiantuntija, yrityskonsultti Tuula Perilä Fintormentasta muistuttaa, että asioista pitää ottaa selvää etukäteen. Venäjälle kannattaa lähteä avoimin mielin, eikä markkinaselvityksessä kannata säästää.

Perilä painottaa myös koulutuksen tärkeyttä, jos Venäjä on ennalta tuntematon. Venäjä-koulutuksen tarjonta on kasvanut viime vuosina valtavasti. Perilä itse on opettanut idänkaupan saloja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa jo vuosia. Koulutettavat ovat lisääntyneet koko ajan. Oppiin tulee henkilöstöä parin henkilön pikkuyrityksistä pörssiyhtiöihin.

Kulttuurierot hyväksyttävä

Perilän mukaan kulttuurieroja ei kannata hätkähtää.

- Aivan ensimmäisenä pitää hyväksyä, että kulttuuri on erilainen. Sen takia ei kannata hakata päätään seinään.

Hän sanoo, ettei suomalainen ehkä ymmärrä, miksei Venäjällä toimi mikään, miksi vauraus pitää näkyä ulospäin ja miksi oikea ja väärä ovat usein tilannesidonnaisia käsitteitä. Mutta ihmeteltävää on suomalaistenkin tavoissa. Venäläinen ei ymmärrä, miksi suomalainen maksaa kiltisti veronsa, juo alkoholia tullakseen humalaan, ei ota vastaan tai tarjoa lahjuksia ja ajaa liikennesääntöjen mukaan, vaikkei poliisia ole mailla halmeilla.

Spiridovitsh muistuttaa, että normaalit liiketoiminnan säännöt pätevät Venäjälläkin.

- Sillä asenteella, että "venäläinen on venäläinen, vaikka voissa paistaisi", ei pitkälle päästä.

Kauppaa ei käydä sähköpostilla

Venäjällä kaupankäynti perustuu henkilökohtaisiin suhteisiin ja tapaamisiin. Liikesuhteita ei hoideta sähköpostilla. Se voi suomalaisesta olla vaikea ymmärtää.

- Venäjällä kaikki tapahtuu henkilötasolla. Jos menee jonkun kanssa sukset ristiin, niin menee se asiakin sitten, Perilä sanoo.

Yritysneuvoja Anne Pajalin Suomalais-Venäläisestä kauppakamarista muistuttaa, että luottamuksen synnyttäminen saattaa vaatia aikaa ja rahaa. Suhdeverkosto on tärkeä.

- Asiakassuhde voi joskus syntyä heti, mutta voi viedä vuodenkin ennen kuin pääsee alkuun. Se voi tuntua turhauttavalta, meille kun on opetettu, että aika on rahaa.

Pajalin muistuttaa, että kumppaneiden taustat on selvitettävä. Suulliset herrasmiessopimukset kannattaa unohtaa. Sopimukset on tehtävä paperilla.

- Nämä asiat tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, mutta kaupanteon tiimellyksessä tällaiset riskit valitettavasti usein unohtuvat.

Perilä vinkkaa, että hyvä venäläinen lakimies on rahan väärti.

(MTV3-STT)