Mainos

Yhä harvempi turvapaikanhakija saa jäädä Ruotsiin

15-vuotias Anisa Muric lennätettiin Ruotsista Belgradiin käsistä ja jaloista käsiraudoilla kahlittuna. Lentopelkoiselle tytölle paluu kotimaahan oli koettelemus.

Ruotsin lippu

Anisan Muricin tapaus on kuitenkin vain yksi esimerkki useiden muiden joukossa. Ruotsissa kritisoidaan nyt viranomaisten tapaa käännyttää pakolaislapsia pois maasta. Yhä harvempi turvapaikanhakija saa jäädä Ruotsiin. Viime vuonna poliisi oli mukana lähettämässä maasta yli 2000 pakolaista.

Anisa Muricin perhe tuli Ruotsiin vuonna -99. Perhe hyväksyi turvapaikkahakemuksen kielteisen päätöksen. Vanhemmat kuitenkin esittivät toiveen, että lentopelkoinen tytär Anisa voitaisiin kuljettaa Belgradiin muuten kuin lentämällä.Poliisi lupasi selvittää asiaa. Silti tämän vuoden maaliskuussa poliisi ryntäsi Muricin perheen kotiin kello seitsemältä aamulla.

- Nähdessään poliisit hän piiloutui kukkien taakse. Hän tuli kohti ja tuolit kaatuivat. Hänet vedettiin keittiön läpi, kertoo Salih Breko.

Perhe kuljetettiin lentokentälle.- Hän oli rauhallinen ja tasapainoinen tyttö, mutta heti lentämisestä puhuttaessa hän hikoili ja sydän takoi ja hän oli epätoivoinen. Minulla ei siis ole pienintäkään epäilystä, etteikö hän olisi kärsinyt vaikeasta lentopelosta, kertoo Anisan psykiatri Olle Erlandson.

Siirtolaisviraston ja poliisin mukaan kauttakulkuviisumeita maakuljetusta varten ei saatu Saksasta, Itävallasta tai Unkarista. Kalla Fakta-ajankohtaisohjelman tekemän soittokierroksen mukaan asiaa ei oltu kuitenkaan edes kysytty. Jos näin olisi tehty, viisumit olisivat järjestyneet.

- Meidän arviomme oli toinen kuin Saksan suurlähetystön. Perheen kuljetukselle tuli myös kallis lasku. Yksityiskoneen vuokra oli yli 90 000 kruunua eli yli 10 000 euroa, sanoo komisario Annica Warngård Malmön poliisista.

Ulkomaalaislain mukaan perheen käännytyksen tulee tapahtua inhimillisesti sekä arvokkaasti. Anisa vietiin ulos avojaloin, ilman takkia sekä silmälasejaan.Lentokoneessa lentopelkoinen tyttö kahlittiin jaloista ja käsistä. Koko matkan aikana vanhempia tai sisarta ei päästetty Anisan lähelle.

- En olisi uskonut, että ne laitetaan minulle. Sellaista tapahtuu elokuvissa. Ääni, kun ne suljetaan, kertoo Anisa Muric ja napsauttaa sormiaan.

(MTV3)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.