Ydinvoiman ehdokaskunnat tarvitsevat työpaikkoja

Fennovoiman uutta ydinvoimalaa hakeneet kunnat eivät ole ainoastaan sijainniltaan suotuisia voimalakohteita. Molemmat kunnat tarvitsevat kipeästi lisää työpaikkoja verrattain heikon taloudellisen tilanteen korjaamiseksi.

Ydinvoimalan myötä tulevat taloudelliset hyödyt houkuttavat kuntalaisia ja erityisesti kuntapäättäjiä hyväksymään ydinreaktorit naapuriinsa. Voimala tarvitsee runsaasti käyttötilaa ja pelkästään kiinteistövero toisi arviolta lähes neljä miljoonaa euroa kunnan kassaan. Tämä vastaa lähes puolta Pyhäjoen tai Simon verokertymästä. Lisäksi Fennovoima maksaa kunnalle yhteisöveroa ja työllistää noin 300 henkilöä.

Työttömyysaste Pyhäjoella vuonna 2010 oli 15.2 prosenttia ja Simossa 16.7 prosenttia. Koko maan työttömyysaste vuonna 2010 oli 7.5 prosenttia. Kunnallisveroprosentti on Pyhäjoella 19.75 ja Simossa 20.75. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti Suomessa vuonna 2011 on 19.17.

Sekä Simossa, että Pyhäjoella on hieman alle 3500 asukasta.

Luonto vai talous?

Taloudellisista hyödyistä huolimatta kaikki kuntalaiset eivät ole valmiita ydinreaktoreita naapuriinsa myöntämään. Ydinvoiman vastustajat ovat huolissaan turvallisuudesta sekä reaktorien tuottamasta kuormituksesta luonnolle.

Erityisesti Pyhäjoella toimiva Pro Hanhikivi - liike on aktiivisesti vastustanut ydinvoimalan rakennuttamista kuntaan. Liike sai vuoden 2008 kunnallisvaaleissa neljä edustajaa kunnallisvaltuustoon.

Kemin seudulla toimivat luonnonsuojelujärjestöt eivät ole järjestäytyneet yhtä aktiivisesti. Simon ydinvoimapäätös ei mennyt kuitenkaan vastustuksetta läpi. Kunnanvaltuusto hyväksyi Fennovoiman voimalahankkeen äänin 14-7.

Fennovoima päätti tänään rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoelle .

Lue myös:

    Uusimmat