Ydinvoima työllistää lähivuosina satoja asiantuntijoita

- Ydinvoima-alalla on menossa uusi nousukausi ja uutta työvoimaa tarvitaan paljon, uskoo ydinvoimatekniikan mallinnuksen professori Juhani Hyvärinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Työpaikkoja avautuu Teollisuuden Voiman Olkiluodon neljännen yksikön valmistuessa ja Fennovoiman rakennushankkeen edetessä Pyhäjoella. Mutta alalla on edessä myös suuri murros, kun Suomen ensimmäinen ydinvoimaloissa työskennellyt sukupolvi ikääntyy.

- Suuret ikäluokat tulivat alalle yhdessä rysähdyksessä 1970-luvun mittaan ja ovat nyt jäämässä eläkkeelle.

Suomi on hottia

Töitä on vanhojen ja uusien ydinvoimalaitosten lisäksi tarjolla jatkossa myös ydinjätteen loppusijoituksessa, turvallisuustehtävissä sekä ydinvoima-alan lukemattomissa tutkimus- ja suunnittelutehtävissä. Puhtaasti ydinvoiman tuntijoitakin tarvitaan satoja.

- Se on noin 20-25 henkeä vuodessa, Hyvärinen laskee.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto satsaa nyt voimakkaasti ydinvoimakoulutukseen ja aloittaa myös englanninkielisen maisteriohjelman. Siihen voidaan hakeutua sekä Suomesta että ulkomailta.

- Haku on avattu ja kiinnostusta on ollut jo esimerkiksi Venäjältä. Kaikkialla missä ala menee eteenpäin ollaan kiinnostuneita Suomesta, Hyvärinen muistuttaa.

Suomen työpaikat kiinnostavat

Euroopassa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla kolmannes ja toiminnassa on 140 reaktoria. Suomi on harvoja maita jossa rakennetaan uutta ydinvoimaa, ja täällä avautuvat työpaikat kiinnostavat myös ulkomailla.

- En usko, että ulkomaalaiset vievät suomalaisten työpaikkoja. Kyllä niitä riittää meillekin, uskoo Lappeenrannassa diplomityötään käynnistelevä Jarkko Ahokas.

Opintojensa loppusuoralla oleva Ahokas harmittelee, että englanninkielinen maisteriohjelma tulee tarjolle vasta tänä vuonna.

- Siitä olisi kyllä hyötyä, jos aikoo ulkomaille töihin, Ahokas myöntää.

Uutta mittausteknologiaa

Lappeenrannan yliopisto on hankkinut alan noususuhdanteessa myös uutta laitteistoa ja kalustoa. Uusi ydinvoimalaboratorio on varusteltu esimerkiksi harvinaisilla virtauksia mittaavilla laitteilla. Niillä mallinnetaan tositilanteita.

Tutkijatohtori Arto Ylönen hypistelee laboratoriossa laitetta, jossa ohuen ohuet langat risteävät ja muodostavat 32 kertaa 32 olevan ruudukon.

- Ideana on lankaverkkoa apuna käyttäen mitata virtaavan aineen sähkönjohtavuus. Jokaisessa ruudukon pisteessä se mitataan 5000 kertaa sekunnissa ja siitä saadaan hurja määrä mallinnusta helpottavaa dataa, Ylönen kuvaa.

Hyvärisen mukaan Lappeenrannassa pystytään nyt mittaamaan ensimmäistä kertaa Suomessa vettä ja kaasua sekaisin sisältävän virtauksen rakennetta.

- Tätä tietoa tarvitaan koska ydinvoimaloissa on paljon virtauksia jo normaalitilanteessa ja erityisesti häiriön sattuessa. Virtausten käyttäytyminen täytyy ymmärtää jotta ydinvoimaloissa on riittävät turvallisuusominaisuudet ja -järjestelmät.