Joulun ruokapöytään kannattaa valita kalaherkkuja vastuullisesti, neuvoo WWF.
Kalaherkut kruunaavat joulupöydän, mutta maailman kalakantojen kestävyyden kannalta ei ole samantekevää, mitä lajeja katamme tarjolle. WWF:n mukaan hyvän joulumielen tuo ympäristöystävällisesti koottu kalamenu, joka sisältää esimerkiksi silakkaa, savusärkeä ja haukea. Uhanalaiset lajit ja syvänmerenkalat taas kannattaa jättää ostoslistan ulkopuolelle.
Silakka ja silli kuuluvat joulun tuttuihin kalaherkkuihin ja ovat myös WWF:n Kuluttajan kalaoppaan vihreällä eli suosittavien lajien listalla. Niiden rinnalle kylmään alkupalapöytään voi nostaa vaikkapa savusärjen, jota saa säilykkeenä jo lähes kaupasta kuin kaupasta.
– Pienikokoinen, kotimainen ja kestävästi pyydetty kala on varma valinta myös joulupöytään. Silakan syöntiä me suomalaiset voisimme lisätä tuntuvasti sen sijaan, että se käytetään minkin rehuksi. Särkikaloja syömällä taas voimme tehdä ympäristöteon siinäkin mielessä, että niiden poistokalastus helpottaa rehevöityneiden vesien tilannetta. Ja savusärki on uskomattoman herkullista! kertoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.
Hauki yleistynyt kalatiskeillä
Jouluhauki on perinteinen rannikko- ja saaristoalueiden herkku, joka tunnetaan myös presidentinlinnassa: korppoolaiset kalastajat ovat lahjoittaneet tasavallan presidentille jouluhauen jo Kekkosen ajoista lähtien.
– Hauki on yleistynyt kiitettävästi kalatiskeillä. Kylmän veden aikaan pyydetty hauki on hieno ruokakala esimerkiksi WWF:lle jouluhauen reseptin laatineen Markus Maulavirran tapaan valmistettuna, Ovaska sanoo.
Tarkkana lohivalinnan kanssa
Lohi on monelle tärkeä joulukala, mutta sen kohdalla on hyvä muistaa, että monet villit lohikannat eivät kestä nykyistä pyyntiä. Ympäristöystävällinen vaihtoehto on kasvatettu luomulohi, joka syö ekologisesti tuotettua rehua ja jolla on myös enemmän tilaa uida kasvatusaltaissa.
– Myös kotimainen kasvatettu kirjolohi on aiempaa ympäristöystävällisempää, sillä kaloille syötettävän rehun käyttöä on tehostettu, ja kasvatus rehevöittää vesistöjä noin viidenneksen vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, Ovaska toteaa.