Suomi on asukaslukuun nähden maailman viidenneksi suurin luonnonvarojen kuluttaja ja kuluttaa luontoa enemmän kuin Länsi-Eurooppa keskimäärin.
Maailman elintaso alkaa heiketä vuonna 2030, ellei luonnonvarojen kestämätöntä kulutusta lopeteta. Tämä ilmenee kansainvälisen ympäristöjärjestön WWF:n eli Maailman Luonnon Säätiön julkaisemasta raportista Living Planet Report 2002.
Suomi on asukaslukuun nähden maailman viidenneksi suurin luonnonvarojen kuluttaja ja kuluttaa luontoa enemmän kuin Länsi-Eurooppa keskimäärin. Tarvittaisiin neljä maapalloa, jotta maapallon kaikki asukkaat pystyisivät kuluttamaan yhtä paljon luonnonvaroja kuin Suomi.
Syynä on Suomen suuri metsävarojen ja energian käyttö asukasta kohti. Luvut kuvaavat kotimaista kulutusta, ja niissä on otettu huomioon vienti- ja tuontitavaroiden valmistuksessa ja kuljetuksissa käytetty energia ja raaka-aineet.
Suomen edellä luonnonvarojen käyttöasteessa eli ns. ekologisen jalanjäljen suuruudessa ovat vain Arabiemiirikunnat, Yhdysvallat, Kanada ja Uusi-Seelanti. Norja on sijalla 6, Ruotsi sijalla 9 ja Tanska sijalla 11. Viro on sijalla 16, Japani sijalla 19 ja Venäjä sijalla 23. Peränpitäjänä 144 maata käsittävässä tilastossa on Mosambik.
Kestävä kehitys avainsanaksi
WWF kehottaa maailman hallituksia tarttumaan tilaisuuteen ja sopimaan konkreettisista toimista kestävän kehityksen edistämiseksi Johannesburgissa 50 päivän kuluttua alkavassa YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa.
-Samalla kun pyritään vähentämään köyhyyttä ja parantamaan terveysoloja, on turvattava myös luonnon hyvinvointi. Jos luonto kärsii, huonontuvat myös elinolot suurella osalla maailman väestöstä, sanoo kansainvälisen WWF:n pääjohtaja Claude Martin.
WWF uskoo hallitusten kykyyn kehityksen kääntämiseksi. Tämä vaatii kuitenkin tavaroiden ja palvelujen tuotannon tehostamista ja erityisesti energian tuottamista ilman fossiilisia polttoaineita. Lisäksi kehitettävä energiatehokkaampia teknologioita, rakennuksia ja liikennemuotoja.
Haaste kohdistuu myös tavallisin kuluttajiin. On edistettävä kestäviä kulutustapoja ja turvattava luonnon monimuotoisuus ja tuottavuus.
Luonnon kantokyky jo selvästi ylittynyt
Luonnonvaroja käytetään yli 20 prosenttia enemmän kuin maapallo pystyy kestävästi tuottamaan. Luku kasvaa joka vuosi ja on vuosisadan puoleenväliin mennessä kaksinkertainen maapallon biologiseen kantokykyyn nähden, jos nykyinen kehitys jatkuu.
Suomen biokapasiteetti on tosin vielä kyllin suuri kestämään nykyisenlaisen kulutuksen.
Maapallolla oli vuonna 1999 11,4 miljardia hehtaaria tuottavaa maata ja merialueita. Tämä tarkoittaa 1,9 hehtaaria jokaista maapallon kuutta miljardia ihmistä kohden.
Maailmanlaajuinen ekologinen jalanjälki eli luonnonvarojen käyttöaste oli kuitenkin 2,3 hehtaaria henkilöä kohti. Afrikkalaisen ja aasialaisen ekologinen jalanjälki oli vuonna 1999 keskimäärin alle 1,4 hehtaaria ja länsieurooppalaisten ollessa kyseessä 5 hehtaaria.
Suomalaiset kuuluivat maailman isokenkäisimpiin luonnon tallaajiin; heidän ekologinen jalanjälkensä oli 8,4 eli lähenteli jo pohjoisamerikkalaista, joka oli 9,6 hehtaaria.
WWF:n kokoama Living Planet -indeksi (LPI) perustuu satojen eläinlajien kehityksen mittaamiseen ja osoittaa selvästi, että nykyinen ihmisen aiheuttama kulutus on kestämätöntä. Indeksin mukaan metsien, makeiden vesien ja merten monimuotoisuus on 30 viime vuoden aikana heikentynyt 35 prosenttia.