WWF iloitsee vuorigorillakannan elpymisestä

Sotien ja levottomuuksien verottama vuoristogorillojen kanta on kääntynyt kasvuun. Tätä nykyä uhanalaisia gorilloja liikkuu Kongon demokraattisen tasavallan, Ruandan ja Ugandan raja-alueella vajaat 400 yksilöä.

Vuorigorillojen kanta on kasvanut 17 prosenttia Virungan vuoristossa Kongon demokraattisen tasavallan, Ruandan ja Ugandan rajalla, tiedottaa Suomen WWF.

Tätä nykyä gorilloja on alueella 380, kun 15 vuotta sitten niiden määrä oli 324. Kannan kasvusta huolimatta vuorigorilla on edelleen äärimmäisin uhanalainen laji. Koko maailmassa on vuorigorilloja vain 700 yksilöä.
Edellisessä laskennassa vuonna 1989 niitä oli 624.

Vuorigorillojen kannan kasvua pidetään pienenä ihmeenä, sillä Maailman luonnonsäätiö WWF on joutunut tekemään suojelutyötä kirjaimellisesti jopa ase ohimolla. Ruandan kansanmurhan aikaan 750 000 ihmistä pakeni Kongoon Virungan vuorten kautta. Suojelualueen liepeillä oli 2,5 vuoden ajan maailmanhistorian suurin pakolaisleiri.

Salametsästyksen torjunta sodan jaloissa on ollut vaikeaa, sillä sekä pakolaiset ja sotilaat levittäytyivät vuorigorillojen suojelualueille. Samalla alueen matkailutulot romahtivat.

WWF:n henkilökunta teki palkkapussien kanssa vaarallisia palkanmaksumatkoja suojelualueille. Toisinaan salametsästyksen torjujat kuolivat sissien ja salametsästäjien luoteihin. Pysäköidyistä autoista piti poistaa renkaat ja muu irtain, mikä säästi ne ryöstöiltä, kuvailee WWF toiminnan vaikeuksia.

Virungan alueen lisäksi vuorigorilloja on vain Ugandassa Bwindin kansallispuistossa, jossa niitä on 320. Virungan alueen gorillojen kasvuluku perustuu loppuvuonna 2003 tehtyyn vuorigorillojen viralliseen laskentaan. Edellinen laskenta tehtiin vuonna 1989.

Vuorigorillojen kannan kasvu on WWF:n mielestä osoitus siitä, että suojelutyö voi onnistua sota-alueillakin, kun sitä tehdään asiantuntevasti, sisukkaasti ja henkensä kaupalla.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat