Wideroos: Ruotsin kielen valinnaisuus on väärä suunta

Svenska Finlands folktingetin eli suomenruotsalaisten kansankäräjien puheenjohtajan Ulla-Maj Wideroosin mielestä ruotsin kielen suosion lasku ylioppilaskirjoituksissa oli odotettu, mutta väärään suuntaan kerivä kehitys.

- Yhä pienempi ryhmä hallitsee molempia kansalliskieliä, ja se on mielestäni väärä suunta.

MTV:n uutiset kertoi eilen, että toisen kotimaisen kielen suosio ylioppilastutkinnossa on laskenut reippaasti. Vielä keväällä 2005 yhdeksän kymmenestä ylioppilaasta kirjoitti sen, keväällä 2008 keskimäärin kolme neljästä.

Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että suomenkieliset ylioppilaat kirjoittavat ruotsia aikaisempaa vähemmän.

- Kyllä ruotsia liian vähän nyt kirjoitetaan, mutta se ei ole mikään yllätys tietenkään.

Wideroosin mielestä päätös ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi oli jo pitkään nähtävissä.

- Se oli poliittinen päätös, joka oli odotettavissa. Paineita oli ollut pitkään, ja oli tiedossa, että jokin hallitus tämän päätöksen tekee poliittisista syistä.

Wideroos on pahoillaan myös poikien jättäytymisestä suurin joukoin ruotsin salojen ulkopuolelle. Ruotsin kirjoittI tytöistä 84 prosenttia, pojista vain 57 prosenttia.

Wideroos sanoo ymmärtävänsä esimerkiksi Itä-Suomessa ja Lapissa asuvia nuoria, jotka eivät ruotsia kotipaikkakunnallaan tarvitse. Hän kuitenkin muistuttaa, että harva jää kotiseudulleen töihin.

- On tietysti hyvä, että jonkin verran perusruotsia osataan, mutta se ei kyllä riitä. Monet nuoret eivät jää oman kunnan alueelle, kun lähtevät hakemaan ammattitaitoa ja töihin. Silloin kielitaito olisi tarpeen.

- Juuri tämä on erittäin tärkeä syy: monet nuoret katsovat ympärilleen oman kunnan aluetta, että esimerkiksi Itä-Suomessa ei tarvitse ruotsin kieltä. Mutta jos esimerkiksi Helsingissä haluaa virkamieheksi tai esimerkiksi Pohjoismaihin, täytyy ruotsia osata.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat