Mainos

Wellingtonissa luonnosteltiin rypälepommien kieltoa

Rypälepommien kieltämiseen tähtäävä sopimus on saanut suuntaviivat Uuden-Seelannin Wellingtonissa.

Konferenssiin osallistuneista runsaasta sadasta maasta neljä viidestä hyväksyi sopimusluonnoksen heti, kertoi Uuden-Seelannin puolustusministeri Phil Goff.

"Wellingtonin julistuksen" mukaan rypälepommien valmistus, kuljetus ja käyttö tulee kieltää. Siinä vaaditaan myös puitteita rypäleaseiden uhrien kuntoutukselle.

Osa maista ehdotti sopimusluonnokseen muutoksia.

Muun muassa Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Japani ja Suomi olisivat halunneet sopimukseen kymmenen vuoden siirtymäajan ja osan rypäleaseista suljettavaksi sopimuksen ulkopuolelle. Muutoksia ei kuitenkaan sisällytetty luonnokseen.

Rypäleaseiden suuret valmistajamaat kuten Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat eivät osallistuneet tapaamiseen, koska ne vastustavat kieltoa.

Konferenssi oli osa rypäleaseiden kieltämiseen tähtäävää niin sanottua Oslon prosessia. Lopulliset neuvottelut sopimuksesta järjestetään toukokuussa Dublinissa.

Rypälepommit ovat aseita, joissa ammuksen rungosta sinkoutuu suuri määrä tytärpommeja laajalle alueelle. Suuri osa niistä ei räjähdä heti, mikä voi aiheuttaa siviiliväestölle vaaran vuosiksi.

Suomi joutumassa oppositioon

Rypäleaseiden käytön rajoittamista valmistelevat neuvottelut eivät etene Suomen toivomaan suuntaan. Puolustusvoimien suunnitelmat korvata maamiinoja rypäleaseilla hankaloituvat, jos niiden täyskieltoa tai erittäin tiukkoja ehtoja vaativien maiden vaatimukset toteutuvat.

Wellingtonin kokoukseen osallistunut ulkoministeriön asevalvonnan yksikön päällikkö Outi Holopainen arvioi, että jos sopimustekstin luonnos pysyy nykyisellään, se ei ole Suomen hyväksyttävissä.

Holopaisen mukaan erityisen paljon keskustelua nostatti niin sanottua yhteisoperaatiota koskevat ongelmat. Se vaarantaisi kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumista.

- Sopimusluonnoksessa on nyt lauseke, jossa sanotaan, että sopimuksessa mukana olevan valtion ei pitäisi millään tavoin auttaa toista valtiota, joka mahdollisesti käyttää rypäleaseita, Holopainen kertoo.

Tällainen on esimerkiksi Yhdysvallat, joka ei ole tulossa sopimukseen mukaan.

Joulukuussa järjestetyn Wienin kokouksen sopimustekstiin ei tehty muutoksia. Nyt lähinnä varmistettiin, että viralliset neuvottelut alkavat Dublinissa 19. toukokuuta.

Maat ja aseet hyvin erilaisia

Ongelmia tuottaa myös sen määrittely, mitä aseita tuleva sopimus koskee. Uusi sotateknologia tuottaa hyvin erilaisia rypäleaseita. Kaikki eivät nytkään ole siviileille yhtä vaarallisia.

Holopainen sanoi, että sotateollisuus kehittää tuotteensa sellaisiksi, että sopimuksissa kiellettyjä aseita ei valmisteta.

Noin 130 sopimukseen pyrkivän maan keskuuteen on syntynyt laajoja blokkeja, jotka nyt vetävät omia linjauksiaan

Holopaisen mukaan neuvotteluja vaikeuttaa juuri se, että mukana on hyvin erilaisia maita. Sotaa käyneissä maissa lähtökohdat ovat erilaiset kuin niissä, joissa siviilit eivät ole joutumassa samanlaisten kriisien uhreiksi.

Suomen ja sen kanssa samanmielisten maiden lisäksi eri leirissä on hyvin suuri joukko sellaisia maita, joilla ei juuri ole omaa puolustusarsenaalia eikä tarvetta sellaista käyttää.

Suomi on sitoutunut luopumaan maamiinoista liittymällä Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Sen jälkeen on neljän vuoden siirtymäkausi niitä korvaavien puolustusjärjestelmien käyttöönottoon.

(MTV3-STT-AFP)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.