Wallin: Taiteilijoiden hyvitysmaksun uskottavuus vaakalaudalla

Miksi kännykät jätettiin hyvitysmaksun ulkopuolelle?

- Matkapuhelimet jäivät pois, koska Teoston vuonna 2010 tehdyn matkapuhelintutkimuksen mukaan vain noin 20% käyttää puhelinta musiikin kuunteluun. Suuri enemmistö käyttää niitä puheluihin ja tekstiviestien lähettämiseen. Lisäksi on huomioitava, että musiikkitiedostojen lataaminen laillisista palveluista (esim. Nokia comes with music) on yleistynyt ja näitä palveluita käytetään eniten. Niistä maksetaan lisenssimaksu, ja jos vielä niiden päälle kerättäisiin kaikilta hyvitysmaksu, se olisi kaksikertaisen maksutaakka kuluttajalle.

Haluaako kulttuuriministeriö ajaa alas hyvitysmaksun, jota ei makseta verovaroista, vaan se kertyy markkinoilta?

- Ministeriö ei halua ajaa alas hyvitysmaksua, vaan on päin vastoin laajentanut asetusta laitteista, jotka kuuluvat maksun piiriin. Maksuhan kerätään käytännössä kuluttajilta, joille pitää myös pystyä selittämään miksi se kerätään. Tämä tarkoittaa, että kaikkia laitteiden ostajia ei voida automaattisesti pitää lataajina (lue: "syyllistää"), vaan muutosten pitää perustua tutkimuksien kautta todettuun tietoon siitä, että laitetta tai nauhaa käytetään "merkittävässä määrin" lataamiseen.

Miksi ulkoisissa kovalevyissä raja vedettiin 250 gigatavuun?

- Koska sitä pienempiä kiintolevyjä, esimerkiksi "muistitikkuja" käytetään harvemmin (niiden pienen kapasiteetin johdosta) musiikin tai elokuvien tallentamiseen.

Onko kulttuuriministeriössä arvioitu, miten hyvitysmaksun pudotus vaikuttaa kulttuurin tuotantoon?

- Hyvitysmaksujen tuotto on laskenut Suomessa samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa, joissa on samankaltainen järjestelmä. Osasyynä tähän ovat meillä tallentavien digiboksien menekin odotettu romahtaminen vuoden 2008 jälkeen sekä taloustaantuman aiheuttama muunkin viihde-elektroniikan myynnin lasku (2008-09: 31%) jolloin myös hyvitysmaksu-kertymä laski 27%. Kehitys on luovien alkojen kannalta huolestuttava, niin Suomessa kuin muuallakin.

- Tallentimien nopean kehityksen takia nykyisen hyvitysmaksu-järjestelmän uskottavuus on vaakalaudalla. Käytössä oleva hyvitysmaksuasetus ei ole "vesitiivis", optimaalinen tapa käsitellä nykytilannetta.Itse kannattaisin yhteiseurooppalaista mallia, joka takaisi tekijöille riittävän ja ennen kaikkea ennustettavan maksukertymän ja samalla poistaisi epäterveen kilpailutilanteen EU-maiden kesken. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tekijöille kuuluu korvaus jatkossakin.

- Tänään on kuitenkin ministeriöön soittanut ja viestittänyt useampi kuluttaja, joka kertoo jatkossa hankkivansa laitteensa ulkomailta tai netin kautta, jos Suomen hyvitysmaksu nostaa hintoja. Tämäkään ei ole hyvä asia artisteille, vastaa kulttuuriministeri Stefan Wallin.

Katso Kari Pyrhösen juttu hyvitysmaksuista Seitsemän uutisista 14.12.