Vuotoshanke kumottiin

Vuotosgrafiikka

Vaasan hallinto-oikeus kumosi Vuotoksen tekoaltaan rakentamisluvan, jonka Pohjois-Suomen vesioikeus myönsi hieman yli vuosi sitten. Kemijoki Oy on kaavaillut 240 neliökilometrin allasta Kemijoen latvavesille - pääosin Pelkosenniemen kunnan alueelle. Hallinto-oikeus tukeutui päätöksessään vesilain kohtaan, jonka antaa ehdottoman kiellon hankkeille, joiden toteutus vaarantaa yleistä terveydentilaa, aiheuttaa huomattavia vahinkoja luonnolle tai huonontaa suuresti paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Ratkaisu syntyi äänin 5-1.

Perusteluissa oikeus toteaa, että Vuotos muuttaisi peruuttamattomasti alueen joki-, suo- ja harjumaiseman. Nykyinen luonnonsuojelun kannalta arvokas suo- ja vesiympäristö muuttuisi tekoaltaaksi. Samalla linnusto, kasvisto ja muu eliöstö yksipuolistuisi tavalla, joka heikentäisi useiden lajien esiintymistä ja vaarantaisi näiden lajien suotuisan suojelun tasoa. Haitalliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontoarvoihin sekä tiettyjen eläinlajien elinmahdollisuuksiin ulottuisivat myös allasalueen ulkopuolelle. Haittoja ei oikeuden käsityksen mukaan ole mahdollista estää, jos hanke toteutetaan.

Myös alapuolisen vesistön ravinnekuormitus kasvaisi. Se vaikuttaisi Perämerelle asti haitallisesti vesistön kalakantoihin, kasvillisuuteen ja vesistön käyttökelpoisuuteen ihmisen kannalta, päätöksessä arvioidaan. Ratkaisuun osallistui kuusi hallinto-oikeuden jäsentä; ylituomari Pekka Kainlauri puheenjohtajana sekä jäseninä hallinto-oikeustuomarit Markku Latva-Teikari, Jukka Mattila, Toivo Leppävuori,Simo Ventonen ja Jan Eklund. Heistä tekniikan alan tuomari Ventonen olisi säilyttänyt Pohjois-Suomen vesi-oikeuden päätöksen.

Lupa perustui intressivertailuun

Pohjois-Suomen vesioikeus myöntyi 29. helmikuuta 2000 rakentamislupahakemukseen, jonka Kemijoki Oy oli jättänyt jo vuonna 1992. Vuotos katsottiin taloudellisesti niin merkittäväksi, että hankkeelle näytettiin vihreää valoa - tosin äänestyksen jälkeen. Vesioikeus perusti päätöksensä intressivertailuun, jonka mukaan Vuotoksen hyödyt olisivat 1,9 miljardia markkaa ja haitat noin 250 miljoonaa markkaa. Jo vesioikeudessa äänestyksessä häviölle jäänyt osapuoli olisi kumonnut hankkeen samaisella vesilain kohdalla, johon hallinto-oikeus nyt tukeutui.

Yli miljardin rakennushanke

Kemijoki Oy pyytänee korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Yhtiö on laskenut, että Vuotoksen toteutus maksaisi pitkälti toista miljardia markkaa. Rakentaminen veisi reilut viisi vuotta, ja sen työllistävä vaikutus olisi noin 2800 henkilötyövuotta. Vuotos mahdollistaisi yhtiön mukaan myös laajan rakennusohjelman, jolla nostettaisiin Kemijoen nykyisten voimaloiden tehoa. Pelkosenniemen, Savukosken ja Sallan kuntien maille piirretty Vuotos olisi kooltaan nykyisen Porttipahdan altaan (214 neliökilometriä) luokkaa. Lokan laajuus on puolestaan 417 neliökilometriä.

Kemijoki Oy yllättyi

Vuotoksen tekoaltaan rakennusluvan kumouspäätös tuli ikävänä yllätyksenä Kemijoki OY:n johdolle. -Pidämme hyvin valitettavana, että näin kävi, kommentoi toimitusjohtaja Markku Autti päätöstä Rovaniemellä. Jatkon suhteen toimitusjohtaja Autti pysyi niukkasanaisena. -Jää omistajien päätettäväksi, valitetaanko päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yhtiön hallitus päättää valitusluvan hakemisesta lähiviikkoina. Yllättävänä Kemijoki OY:n leirissä pidettiin päätöksen nopeaa syntymistä. Päätöksen odotettiin syntyvän aikaisintaan syksyllä.

Vastustajat riemuitsivat

Vuotosta vastustavan kansalaisliikkeen johtohahmo, kemijärveläinen lääkäri Helena Tiihonen on riemuissaan ratkaisusta kumota altaan rakennuslupa. Tiihosen mukaan usko oikeuslaitoksen riippumattomuuteen palautui myös vesiasioiden osalta. Hän toivoo, ettei Kemijoki Oy lähde enää valittamaan päätöksestä - se olisi turhaa epävarmuuden tilan jatkamista ja "pään seinään lyöntiä". Korkeimmassa hallinto-oikeudessakaan ratkaisu ei kuitenkaan enää muutu,Tiihonen vakuuttaa. Tiihonen on täysin varma, että vain kansalaisliikkeen voima esti Vuotoksen toteutumisen.

(STT)