Vuosi Raaseporin tragediasta: Näin kolmen varusmiehen kuolemaan johtaneet tapahtumat etenivät – paikalle rientänyt sankari pelasti yhden varusmiehen hengen

Yllä olevalla videolla tuhoutuneen maastokuorma-auton jäänteitä siirretään pois turmapaikalta.

Kello oli 8.01 torstaiaamuna, kun onnettomuudessa loukkaantunut upseerikokelas otti varusmiestoverinsa puhelimen ja soitti hätäkeskukseen.

Annettiin välittömästi hälytys keskisuuresta raideliikenneonnettomuudesta. Jo kello 8.07 hätäkeskus muutti onnettomuuden tehtävälajin suureksi raideliikenneonnettomuudeksi.

Yhteensä kymmenen henkilön kerrottiin altistuneen onnettomuudelle. Karjaalta Hangon suuntaan kulkenut kiskobussi oli törmännyt puolustusvoimien maastokuorma-autoon, joka oli ylittämässä Skogbyn vartioimatonta tasoristeystä.

Maastokuorma-autossa oli kahdeksan varusmiestä, joista kolme oli ohjaamossa ja viisi lavalla. Kiskobussissa oli kuljettajan lisäksi 15 matkustajaa.

Kohtalokas myöhästyminen

Hetki ennen onnettomuutta varusmiehet olivat siirtymässä viiden auton saattueena harjoitusalueelle Hangon Syndaleniin.

Saattue oli kuitenkin lähtenyt liikkeelle puoli tuntia suunniteltua myöhemmin. Kolonnalla ei ollut kiire, sillä aikaa oli hyvin ehtiä ajoissa harjoitusalueelle.

Tämä myöhästyminen koitui varusmiesten kohtaloksi. Muutaman sadan metrin ajon jälkeen kärjessä olleen maastokuorma-auton kuljettaja pysäytti auton hetkeksi ja jäi odottamaan jälkeen jääneitä saattueen muita ajoneuvoja.

Muiden ajoneuvojen saavuttaessa maastokuorma-auton, sen kuljettaja alkoi ajaa hiljaisella nopeudella eteenpäin kohti 30 metrin päässä olevaa tasoristeystä. Samanaikaisesti tasoristeystä lähestyi Karjaan suunnasta kohti Hankoa kulkeva kiskobussi.

Junan kuljettaja yritti varoittaa, mutta turhaan

Kiskobussin kuljettaja havaitsi risteystä lähestyvän auton ja yritti varoittaa kahdella äänimerkillä. Ohjaamossa olleet varusmiehet eivät kuitenkaan kuulleet varoituksia, eivätkä nähneet lähestyvää junaa.

Varusmiesten auton ohjaamossa upseerikokelas ja oikealla istunut alikersantti keskustelivat tulevista tehtävistä. Autoradio ei ollut päällä, eivätkä lasit olleet huurteessa. Ohjaamossa olleet varusmiehet valmistautuivat liittymään edessä risteävälle valtatielle, vaikka eivät olleet vielä ylittäneet tasoristeystä.

Kiskobussin kuljettaja luuli ensin, että maastokuorma-auto pysähtyisi, koska se lähestyi risteystä pienellä nopeudella. Kuorma-auton kuljettaja jatkoi kuitenkin ajamista suoraan junan eteen, jolloin veturinkuljettaja aloitti hätäjarrutuksen. 

Junan vauhti ei ehtinyt hidastua merkittävästi ja sen vasen etukulma iskeytyi maastokuorma-auton oikean takapyörän kohdalle.

Auto paiskautui yli 50 metrin päähän

Maastokuorma-auto paiskautui törmäyksen voimasta raiteen toiselle puolelle 54 metrin päähän. Auton ohjaamo irtosi ja putosi 40 metrin päähän törmäyskohdasta.

Ohjaamossa ja lavalla matkustaneet varusmiehet sinkoutuivat ajoneuvon ulkopuolelle. Kiskobussi pysähtyi yli 350 metrin päähän tasoristeyksestä.

Kolme lavalla ollutta varusmiestä oli menettänyt hetkessä henkensä. Lisäksi yksi kiskobussin matkustaja kuoli elvytysyrityksistä huolimatta.

Kolme varusmiestä loukkaantui vakavasti ja kaksi lievästi. Osa kiskobussin matkustajista kärsi lieviä vammoja.

Kukaan maastokuorma-autossa olleista varusmiehistä ei käyttänyt turvavyötä.

Ennen kuin ensimmäiset pelastajat ehtivät saapua paikalle, alkoivat muissa ajoneuvoissa olleet varusmiehet ja palkattu henkilökunta antaa ensiapua loukkaantuneille varusmiehille.

Lisäksi junan kaksi matkustajaa ryhtyivät elvyttämään junassa sairauskohtauksen saanutta matkustajaa.

Massiiviset pelastustoimenpiteet

Syndalenista lähetettiin onnettomuuspaikalle kenttäsairaanhoitaja, pelastusupseeri ja liikenneturvallisuusupseeri. Kenttäsairaanhoitaja järkyttyi onnettomuudesta niin, että menetti toimintakykynsä.

Ensihoidon yksiköistä ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapui kaksi hoitotason ensihoitoyksikköä, toinen yksiköistä alkoi luokitella potilaita vammojen mukaan ja toinen yksikkö riensi hoitamaan elvytystilannetta kiskobussissa.

Onnettomuuspaikalle saapuneen ensihoitajan mukaan yleistilanne paikalla oli yllättävän rauhallinen ja hiljainen. Varusmiehet pitivät huolta jokaisesta loukkaantuneesta ja raportoivat selkeästi potilaiden voinnista.

Sankarilääkäri pelasti varusmiehen

Läheiseen sopimuspalokuntaan kuulunut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri oli saanut onnettomuudesta hälytyksen matkapuhelimeensa ja päätti rientää apuun lääkärilaukkunsa kanssa.

Lääkäri osallistui potilaiden hoitoon ja saattoi yhden potilaan ensihoitoyksikön kyydissä Töölön sairaalaan. Toiminnallaan hän pelasti lähes varmasti yhden varusmiehen hengen.

Kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden varusmiesten tunnistaminen onnettomuuspaikalla viivästyi, koska kaikilla varusmiehillä ei ollut tuntolevyjä kaulassa eikä heitä voitu tunnistaa varustuksesta.

Joukkueen kouluttajat tunnistivat kuolleet varusmiehet kaksi tuntia onnettomuuden jälkeen.

Puolustusvoimat julkaisi saman illan aikana kuolleiden varusmiesten nimet verkkosivuillaan.

Kenellekään ei syytteitä

Aluksi kuorma-auton kuljettajana toimineen varusmiehen epäiltiin syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kolmeen kuolemantuottamukseen. Kuljettaja säilyi rytäkästä hengissä.

Länsi-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä ei nostanut syytteitä tapaukseen liittyen.

Poliisin tekemän rekonstruktion perusteella syyttäjä totesi, ettei kuljettajalla ollut konkreettista mahdollisuutta nähdä kiskobussia.

Juttu pohjautuu Onnettomuustutkintakeskuksen julkaisemaan tutkintaselostukseen.