Vuosi 2014 oli ennätyslämmin – "tulvat ja muut ääri-ilmiöt lisääntyvät"

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan yhtä korkeaa maapallon keskilämpötilaa ei ole mitattu kertaakaan vuonna 1891 alkaneiden mittausten jälkeen. Maapallon keskilämpötila oli 0,27 astetta pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella. Edellinen vuoden 1998 lämpöennätys rikkoutui 0,05 asteella.

– Lämpeneminen ei kuulosta paljolta, mutta tässä on huomionarvoista se, että aikaisempina ennätysvuosina on yleensä ollut voimakas El Nino-ilmiö, joka lämmittää ja aiheuttaa tällaisia piikkejä globaalilämpötilaan, mutta viime vuonna sitä ei ollut, huomauttaa professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta.

Laaksonen muistuttaa, ettei ilmastonmuutos suinkaan ole pysähtynyt.

– 10 lämpimintä vuotta on ollut 1998 tai sen jälkeen, mikä osoittaa, ettei lämpeneminen ole pysähtynyt vaan se jatkuu.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja on samoilla linjoilla.

– Kyllä tämä vahvistaa sen, mitä ilmastomallit ovat kertoneet. Ilmastomallithan ennustavat, että lämpötila nousee ja tulvat ja muut ääri-ilmiöt lisääntyvät. Johtopäätös on siis se, että ilmastonmuutoksen torjuntaan täytyy lisätä panoksia, toteaa professori Markku Ollikainen.

Paineet päästövähennyksiin kasvavat

Mittaushistorian lämpimin vuosi kirjattiin esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Suomessa vuosi oli kesän ennätyshelteistä huolimatta toiseksi lämpimin. Ennätys pysyy edelleen vuodessa 1938.

Asiantuntijoiden mielestä nyt pitäisi keskittyä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

– Nyt EU:n pitäisi voimistaa kansainvälistä ilmastodiplomatiaa. Se tarkoittaisi minun mielestäni sitä, että EU:n pitäisi ryhtyä neuvottelemaan näiden avainvaltioiden kanssa – noin 20 valtiota ratkaisee maailman kohtalon – ja EU:n tulisi niputtaa tähän kannustimia ja uhkauksia. EU:n pitäisi antaa yhteisissä hankkeissa etusija maille, jotka sitoutuvat ilmastonmuutoksen torjuntaan, esittää Markku Ollikainen.

– Toivottavasti Pariisin ilmastokokouksessa vuoden lopulla vedetään johtopäätöksiä ja saadaan aikaan edes alustavia sopimuksia siitä, että päästään hillitsemään näitä kasvihuonekaasupäästöjä, toivoo Ari Laaksonen.

Ilmastonmuutos puolueiden vaaliohjelmiin

Markku Ollikaisen mielestä Suomessakin olisi vielä paljon tehtävää. Ilmastonmuutoksen pitäisi olla mukana myös puolueiden vaaliohjelmissa.

– Sen pitäisi näkyä niin, että Suomi lisäisi omaa aktiivisuuttaan ilmastonmuutoksen torjunnassa tavalla, joka samalla edistäisi meidän puhtaan teknologian aloja. Meiltä puuttuu esimerkiksi tuki aurinkopaneelien ja aurinkoeräimien käyttöönotolle. Tuulivoiman käytöltä voitaisiin edelleenkin poistaa esteitä. Ruotsi ja Tanska ovat meitä paljon edellä ilmastoasioissa. Kyllä minua kiinnostaisi tehdä Helsingistä Kööpenhaminan kaltainen kaupunki, joka olisi hiilineutraali vuonna 2025.

Ollikainen kaipaa päättäjiltä rohkeutta ja luovuutta.

– Meiltä puuttuu rohkeutta tehdä harkittuja, pieniä, uusia aloitteita. Tutkimukseen ja tuotekehittelyyn pitäisi laittaa varoja. Kysymys on siitä, toteutetaanko niukasti se, mitä EU edellyttää vai yritetäänkö löytää ratkaisuja, jotka vahvistaisivat puhtaan teknologian sektoreita ja niiden kilpailukykyä.