Vuorotteluvapaasta tulee pysyvä

Palkansaajien oikeus vuorotteluvapaaseen muuttuu vuodenvaihteessa pysyväksi. Järjestelmä on muuten samanlainen kuin ennen, mutta vapaalla karttuu eläkettä vähemmän kuin tähän asti.

Työssä olevat voivat vastakin jäädä vapaalle korkeintaan vuoden ajaksi. Tilalle on palkattava työtön. Vapaalle jäävän korvaus on 70 prosenttia ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta. Käytännössä 3 000 euron kuukausipalkalla korvaus on noin 1 000 euroa.

Vuodesta 1996 käytössä ollut järjestelmä on ollut pitkään kiistelyjen aiheena. Pari vuotta sitten hallitus päätti jatkaa sitä kahdella vuodella. Vakinaistaminen kirjattiin nykyisen hallituksen ohjelmaan.

Kun tähän asti vuorotteluvapaan ajalta saatu korvaus on kartuttanut eläkettä 75 prosenttisesti, keväällä hyväksytyn lakimuutoksen perusteella siitä otetaan vuodenvaihteen jälkeen huomioon 55 prosenttia.

Vuorotteluvapaan on arvioitu helpottavan työssä jaksamista.

Vuorotteluvapaalla on parinkymmenen vuoden aikana ollut yli 160 000 palkansaajaa ja vuorottelusijaisina 143 000 työtöntä työnhakijaa.

Isille pidemmät lomat

Myös isyyskuukausi pitenee vuoden alusta 12 arkipäivällä. Vapaan enimmäispituudeksi tulee 36 arkipäivää.

Nykyisin isällä on oikeus enintään 12 ylimääräiseen isyysrahapäivään, jos hän on ensin pitänyt 12 arkipäivää vanhempainvapaata vanhempainrahakauden lopussa.

Lapsen syntymän jälkeen pidettävää isyysvapaata käyttää noin 70 prosenttia isistä, kun toista tukimuotoa eli isyyskuukautta on käyttänyt vain 15 prosenttia.

Isällä on myös oikeus hakea Kansaneläkelaitokselta isyysrahaa. Isyysrahan saanti edellyttää, että isä on asunut 180 päivää Suomessa välittömästi ennen lapsen laskettua syntymäaikaa ja että hän on lapsen äidin kanssa avio- tai avoliitossa.

Uudistuksen tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään vanhempainvapaata. Viime vuonna lähes 13 prosenttia isistä piti äitiysloman jälkeistä vanhempainvapaata.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat