"Vuorotteluvapaalle ei taloudellisia perusteita"

Työ- ja elinkeinoministeriö selvitytti tuolloin laajasti vuorotteluvapaan taloudellisia vaikutuksia. Yksi tekijöistä oli professori Roope Uusitalo, joka työskentelee nykyään Helsingin taloustieteellisessä tutkimuskeskuksessa (HESER).

Uusitalon mukaan tulokset osoittivat, että vuorottelujärjestelmälle ei ole taloudellisia perusteita.

– Silloin oli tavoitteena, että vuorotteluvapaa auttaisi jaksamaan ja siten pidentämään työuria. Ne tavoitteet eivät näyttäneet toteutuvan.

Itse asiassa vuorotteluvapaa näytti vähentävän myöhempää työhön osallistumista sekä lisäsi työttömyyttä ja työelämän ulkopuolella olemista, kertoo professori Roope Uusitalo.

Ruotsissa ja Tanskassa luovuttu vuorotteluvapaista

Järjestelmä näytti kuitenkin auttavan vuorotteluvapaan sijaisia pääsemään sisään työmarkkinoille. Uusitalo muistuttaa, että samanlaisia vaikutuksia on saatu myös muilla työllisyystoimenpiteillä.

Myös Ruotsissa ja Tanskassa tutkimustulokset ovat olleet samankaltaisia. Molemmissa maissa vuorotteluvapaista on luovuttu. Suomessa järjestelmä vakinaistettiin vastikään.

- Vuorotteluvapaasta pitävät vapaalla olleet ja siitä tuntuvat pitävän myös työnantajat. Päätöksiä toki tehdään muillakin kuin taloustieteellisillä perusteilla. Niin kauan kun veronmaksajat ja vakuutusmaksujen maksajat ovat valmiita rahoittamaan vuorottelujärjestelmän, niin kauan se varmaan säilyy, Uusitalo pohtii.

Hallitus on kaavaillut leikkaavansa valtion osuutta vuorottelujärjestelmän rahoittamisesta. Hanketta ovat vastustaneet kiivaasti muun muassa ammattiliitot.

Vuorotteluvapaan suosio alamäessä

Vuorottelukorvauksen saajien määrä on laskenut jo kolmen vuoden ajan. Viime vuonna vuorottelukorvausta sai reilut 17 000 työntekijää, kun edellisenä vuonna korvauksen saajia oli yli tuhat enemmän. Vuonna 2008 korvauksen saajia oli reilusti yli 22 000.

Tiedot käyvät ilmi Finanssivalvonnan ja Kelan tilastoista.

Kyse ei välttämättä ole siitä, että vuorotteluvapaa ei houkuttelisi työntekijöitä. Uusitalon mukaan vuorotteluvapaan suosio näyttää kulkevan samaa rataa työllisyyskehityksen kanssa.

- Voi olla niin, että ihmiset eivät uskalla jäädä vuorotteluvapaalle, kun epävarmuus työpaikasta on vähän suurempaa.

Katso Salla Vuorikosken juttu (Kymmenen uutiset 25.9.2011)