Vuokratalojen peruskorjaukset aloitettava nykyistä aikaisemmin

Vuokrataloille suositellaan harvoin tehtävien raskaiden peruskorjausten sijasta nykyistä paljon aikaisemmassa vaiheessa aloitettavia korjauksia. Asuntojen korjaus vaihtoehtoja selvittäneessä tutkimuksessa kehotetaan kunnostamaan erityisesti nuoria vuokrataloja.

Koko asuntokannan korjausten oikealla ajoituksella saavutettaisiin suuria säästöjä. Asunto-osakeyhtiöissä pitkäjänteisen kiinteistönpidon apuvälineiden, kuten kuntotutkimuksen ja huoltokirjan käyttö on ollut vuokrataloja hitaampaa. Tähän on vaikuttanut se, että vuokrataloissa kiinteistönpidosta vastaavat asunto-osakeyhtiöitä useammin alan ammattilaiset.

Perusparannustarpeen vaihtoehtoja kartoitettiin laskentamallilla, jonka on kehittänyt Tampereen VTT Rakennustekniikka. Perusvaihtoehtoina mallissa ovat nykykäytäntö ja elinkaarimalli. Nykykäytäntö-mallilla parannettaisiin vuosittain noin 66 000 asuntoa. Asuinrakennuskannan perusparannuksen kustannukset ovat vuoteen 2005 ulottuvalla kymmenvuotiskaudella runsaat yhdeksän miljardia markkaa vuodessa.

Elinkaarimalli-vaihtoehdossa tarve kohdistuisi vuosittain 140 000 asuntoon ja kustannukset olisivat noin 6,2 miljardia markkaa. Nykykäytäntö-vaihtoehdon lähtökohtana on, että omakotitalot perusparannetaan noin 25 vuoden välein ja rivi- ja asuinkerrostalot noin 30 vuoden välein.

Elinkaarimalli on teoreettinen vaihtoehtoinen laskelma, jossa rakennuksia parannettaisiin yksittäisten rakennusosien osalta useammin kuin 25-30 vuoden välein. Aravavuokrataloissa nykykäytäntö-vaihtoehdon mukainen perusparannustarve olisi noin 910 miljoonaa markkaa ja koskisi 8500 asuntoa.

Aravavuokrataloja peruskorjaustaso on nykyisin 1,6 miljardin markan luokkaa vuodessa. Ero VTT:n laskelmaan johtuu siitä, että aravavuokrataloissa lyhennetään viime vuosikymmenten aikana syntynyttä korjausvelkaa. Lisäksi aravavuokrataloissa korjataan ennakkoon rakennusosia, mahdollisesti jopa tarpeettoman laajasti.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat