Vuoden tiedekirja tutkii kansan kapinointia

Tuoretta tiedekirjasatoa arvioinut raati on valinnut kansanihmisten kapinointia käsittelevän historiantutkimuksen viime vuoden ansiokkaimmaksi tieteelliseksi teokseksi.

Vuoden tiedekirja -palkinnolla palkittiin tänään dosentti Kimmo Katajala, jonka kirjan "Suomalainen kapina.
Talonpoikaislevottomuudet ja poliittisen kulttuurin muutos Ruotsin ajalla" on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Palkinnon suuruus on 3500 euroa.

Katajala käy kirjassaan läpi rahvaan niskoittelua aina piispa Henrikin surmasta 1700-luvun lopulle, jolloin rälssitilojen alustalaiset kärhämöivät paikoin isäntiensä kanssa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Talonpoikien liikehdintä purkautui valituksiksi, lakoiksi ja käräjöinniksi, jopa väkivallaksi; rälssiherrat vastasivat ulosmittauksilla, häädöillä ja haasteilla. Hiilihangot heiluivat, loputtomat oikeudenkäynnit, rangaistukset ja eri osapuolten saamat nuhteet seurasivat toisiaan kuin amerikkalaisessa oikeussarjassa. Kuninkaan pakeilla juostiin ehtimiseen. Viime kädessä juuri hän saattoikin armahtaa jukuripäiset suomalaiset raipaniskuilta, jos nämä siihen asti säilyivät vankilassaan hengissä.

Tarinassa tavalliset ihmiset saavat nimet ja kasvot, ja monet pienet paikkakunnat värikkään historian. Tiedekirja-palkinnon myöntävät vuosittain Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto. Palkintoraatiin kuuluivat tällä kertaa dosentti Mirja Iivonen, professori Raimo Lehti ja professori Seppo Zetterberg. Katajala itse työskentelee tutkijana Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksessa.

Talonpoikien pyristelyä

Katajala liittää kirjassaan levottomuudet eurooppalaiseen taustaan, joskin meillä jäätiin kauas 1300-1500-lukujen suurista, tuhansia ihmishenkiä vaatineista talonpoikaiskapinoista. Suomalaisten ainoa kunnollinen kapina oli 1500-luvun lopun nuijasota. Muulloin liikkeet jäivät paikalliseen mellakointiin ja "talonpoikien pyristelyyn". Ne kyllä kytkeytyivät päivän politiikkaan, mutta tärkeimmälle sijalle nousivat omaan toimeentuloon vaikuttavat kysymykset. Väestön enemmistö ei liittynyt niskuroijiin.

-Suurimman osan (...) elämä soljui omaa rauhallista rataansa, sikäli kuin sitä ei keskeyttänyt kato, tauti, sotaväenotto tai hyökkäys itärajan takaa, Katajala kirjoittaa.

Tutkija ei toki silti pidä tutkimustaan turhana. Ristiriitatilanteissa yhteiskunnan ulkokuori murtuu ja erilaiset pyrkimykset ja katsomukset pääsevät esiin.

-Kuva mistä tahansa yhteiskunnasta on vino, jos sen sisäisten konfliktien elementtejä ei tunnisteta ja huomioida tai niiden olemassaolo peräti kielletään, hän muistuttaa.

Historia hengittää


Palkintoraati kiitteleekin vuolaasti tutkijaa, joka "keskustelee valppaasti, mutta ei tyrmäävästi" aiemman tutkimuksen kanssa, vertailee "vaivojaan säästämättä" Suomea muuhun Eurooppaan ja perkaa esiin suomalaisen jukuripäisyyden ominaislaadun.

- Kimmo Katajala on piirtänyt laajan ja selkeän kaaren suomalaisista talonpoikaislevottomuuksista. Suurta kypsyyttä osoittaen hän ei pakota todellisuutta kaavoihin, vaan antaa tapahtumien ja ilmiöiden hengittää vapaasti ja nousta oman aikansa poliittisen kulttuurin maaperästä. Näin hän noudattaa historiantutkimuksen keskeistä viisautta, todetaan palkinnon perusteluissa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat