Viron suojelupoliisi: Venäjä jatkaa värväämisyrityksiä

Raivo Aeg kirjoittaa Postimees-lehden kommentissaan, että vaikka toimintaa on onnistuttu kitkemään, Venäjän tiedusteluelimet tekevät työtään Virossa.

– Vastavakoilumme on todistanut, että meillä on lääkkeitä tätä vastaan.

Kapo:n (Kaitsepolitsei) vuosiraportti kertoo, että Viroa vastaan suunnatun toiminnan päätarkoitus on kasvattaa Venäjän vaikutusta Viron politiikassa. Raportin mukaan myös Viron kansainväliset suhteet näyttävät kiinnostavan.

Maan suojelupoliisi odottaa myös poliittisten vakoiluoperaatioiden kasvua kuluvan vuoden aikana, sillä syksyllä Virossa pidetään kunnallisvaalit. EU-vaalit Virossa ovat alkukesällä 2014.

Kolmantena raportti nostaa esiin kyberhyökkäykset ja verkossa tapahtuvan vakoilun.

Kun raha ei riitä

Postimees-lehti kirjoittaa raporttia lainaten, että yksi suurimmista turvallisuusuhista tämän päivän Virossa on se, että ihmiset elävät yli varojensa.

Kun menot ovat tuloja suuremmat ja ihminen joutuu ottamaan esimerkiksi pikavippejä, tätä hätää tiedusteluelinten on helppo käyttää hyväksi.

Kapon raportti kertoo, että Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on kasvattanut toimintaansa ja värväämisyritystensä määrää Virossa. Raportin mukaan useimmiten tarkoitus on saada nopeilla toimilla tulosta nopeasti.

Postimees kirjoittaa mielenkiintoisella tavalla Venäjän eri vakoiluorganisaatioiden käyttäytymisestä Viroa kohtaan.

– Verrattuna Venäjän ulkomaantiedustelun (SVR) ja sotilastiedustelun (GRU) mielenkiintoon Viroa kohtaan, ylivoimaisen voiton vie siviilitiedustelu FSB. Tämä on selkeä näyte siitä, etteivät Venäjän tiedusteluorganisaatiot tunnusta Viron tai muiden entisten Neuvostoliiton maiden olevan riippumattomia valtioita.

"Sisäpolitiikka porsaanreikänä"

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Andres Anvelt kommentoi tuoreeltaan suojelupoliisin raporttia Viron yleisradioyhtiö ERR:n haastattelussa.

– Venäjän ulkomaantiedustelu käyttää Viron sisäpoliittisia heikkouksia omiin tarkoituksiinsa.

Anvelt sanoo, että Viron sisäpolitiikan yksi tehtävistä on luoda sellaista päivänpolitiikkaa, josta vieraan valtion tiedustelu ei löydä heikkouksia tai tartuntapintaa.

Viron turvallisuuselinten valvontaa johtava Peep Aru puolestaan sanoo ERR:n haastattelussa, että Venäjän tiedustelutoiminnan jatkuva aktivoituminen olisi syytä panna kaikkialla merkille.

Esimerkkejä löytyy

Viron lähihistoriasta löytyy muutama todella suuren luokan vakoiluskandaali.

Kauneimpana tai kauheimpana esimerkkinä Herman Simm. Simm sai 12,5 vuoden vankeustuomion 2009. Simm tunnusti luovuttaneensa dokumentteja Venäjän ulkomaantiedustelulle vuodesta 1995. Noin 2000 luovutetun dokumentin joukossa oli parisenkymmentä salaiseksi määriteltyä paperia. Simm oli toiminut jo neuvostoaikana KGB:n luottohenkilönä. Tuolloin Viron suojelupoliisi kertoi vakoilutyön alkaneen, kun Simm sai kenkää poliisijohtajan pallilta.

Herman Simm vastasi muun muassa Viron Nato-salaisuuksista.

Viimeisin kiinnisaatu vakooja teki myyräntyötään Viron turvallisuuspoliisin sisällä. Turvallisuuspoliisin pitkäaikainen työntekijä Aleksei Dressen sai viime vuonna 16 vuoden tuomion vakoilusta Venäjän hyväksi. Hän ehti myydä valtionsalaisuuksia isolle itänaapurille yli kymmenen vuoden ajan. Dressenin vaimo sai kuuden vuoden tuomion. Tämä toimi kuriirina, joka toimitti miehensä keräämiä tietoja FSB:lle.

Turvallisuuspoliisin kollegat ottivat Dressenin ja hänen vaimonsa kiinni Tallinnan lentoasemalla viime helmikuussa.

Tällä hetkellä Kapo etsii Manfred Seywald -nimistä miestä, jota epäillään Venäjän ulkomaantiedustelun SRV:n agentiksi.

Myös Suomen ja Ruotsin turvallisuuspalvelut toivat Dressenin tapauksen yhteydessä esiin huolensa Venäjän yhä voimakkaammaksi muuttuneesta värväystaktiikasta.

Viron suojelupoliisin vuosiraportti (viroksi)