Virolle ei vielä presidenttiä

Meri sai parlamentilta 45 ääntä ja Rüütel 34 ääntä. Valituksi tulemiseen olisi tarvittu 68 ääntä. Äänestykseen osallistui vain 95 kansanedustajaa, mikä tarkkailijoiden mukaan kuvastaa epäluottamusta kumpaakin ehdokasta kohtaan. Peräti 14 kansanedustajaa äänesti tyhjää ja kaksi vaalilippua hylättiin.

Uusi äänestys huomenna

Parlamentti yrittää uutta äänestystä huomenna, ja on hyvin todennäköistä, että silloin asetetaan kompromissiehdokas 67-vuotiaan Meren ja 68-vuotiaan Rüütelin vaihtoehdoksi. Nuorempana vaihtoehtona on usein mainittu nykyinen ulkoministeri ja entinen valtionpankin johtaja Siim Kallas. Toisena mahdollisena nimenä on esitetty Meren ja Rüütelin kanssa samaan sukupolveen kuuluvaa entistä Eurooppa-ministeriä ja Viron akatemian jäsentä Endel Lippmaata.

Sekä Meri että Rüütel ilmoittivat äänestyksen jälkeen olevansa valmiit uuteen kierrokseen huomenna. Jos huomisaamunkaan äänestys ei tuota tulosta, parlamentti voi yrittää samana päivänä vielä kolmannen kerran. Sen jälkeen äänestys siirtyy valitsijakokoukselle, johon tulee 101 kansanedustajan lisäksi 273 kuntien edustajaa.

Sillä kertaa presidentin valinta onnistuu varmasti, sillä jos kukaan ehdokkaista ei saa heti yli puolta äänistä, järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.

Arnold Rüütel onkin laskenut omat mahdollisuutensa juuri valitsijakokouksen varaan. Rüütelillä, joka oli Neuvosto-Viron viimeinen presidentti, on maaseudulla suurempi kannatus kuin ennakkosuosikilla Merellä.

Vanhat syytökset esillä viime hetkellä

Parlamentin äänestys välitettiin suorana lähetyksenä Viron televisiossa. Juuri ennen äänestystä presidenttikilpaan vedettiin jälleen mukaan vanhat syytökset ehdokkaiden - tai ainakin Meren - menneisyydestä. Asialla oli Endel Lippmaa, joka alkoi jakaa kansanedustajille otteita Lennart Meren elämäkerrasta ja asiakirjasta, jonka hän sanoi sisältävän Meren isän Georg Meren raportointia Neuvostoliiton tiedustelupalvelulle.

Parlamentin puhemies Toomas Savi vaati kuitenkin paperit takaisin sillä perusteella, ettei parlamentissa saa jakaa mitään muuta kuin parlamentin itsensä hyväksymää aineistoa. Savi huomautti Lippmaalle, ettei vaalipropaganda ole tässä vaiheessa enää sopivaa.

Lennart Meren isän väitetyt KGB-yhteydet olivat esillä myös uudelleen itsenäistyneen Viron ensimmäisissä presidentinvaaleissa vuonna 1992. Neuvostoliitto-menneisyytensä takia yhtä lailla parjattu Rüütel oli silloinkin Meren vastaehdokkaana ja voitti tämän kansanäänestyksessä. Meri tuli kuitenkin valituksi äänestyksen siirryttyä parlamenttiin ratkaisemattoman kansanäänestyksen jälkeen.
(STT-Eta-TT)