Virolaisten mielestä Afganistanissa on sota

Virolla on ollut sotilaita Afganistanissa jo kuusi vuotta. Tänä aikana sodassa on kaatunut kuusi virolaista. Heistä puolet eli kolme on kuollut kuluvan kesän aikana, mikä kertoo Afganistanin tilanteen nopeasta kärjistymisestä.

Haavoittuneita virolaisia on kaikkiaan melkein kuusikymmentä. Virolla on tällä haavaa maassa kaksi jalkaväkikomppaniaa, yhteensä lähes kolmesataa sotilasta. Väkilukuun suhteutettuna Virolla on eniten sotilata Afganistanissa.

Virolaisia on aiempinakin vuosina sotinut Afganistanissa, 1980-luvulla neuvostoarmeijan riveissä. Silloin kymmenen vuotta kestäneen miehityssodan aikana kuoli 36 Virosta peräisin olevaa sotilasta. Heistä virolaisia oli kuusitoista. Tuossa sodassa sotilaat olivat pääasiassa asevelvollisia, nyt paikalla on ammattisotilaita.

Neuvostopropaganda puhui kansainvälisissä tehtävissä neuvostomaanpuolesta kuolleista, jos ylipäätänsä uhreista jotain kirjoitettiin.

Otsikot eivät ole paljon tuosta ajasta muuttuneet. Virolaiseniltapäivälehden etusivu julistaa nyt: "He kaatuivat kotimaan puolesta. "Saman lehden pääkirjoitus otsikoi: "Vapauden uhrit."

Kahden sotilaan kuolema ja neljän haavoittuminen samassa iskussa herättivät Virossa yllättävän vähän keskustelua Afganistanista yleensä tai siitä, miksi maassa pitää olla myös virolaisia sotilaita.

Tiedotusvälineissä oli vain uutisjutut, ei kommentteja tai pohdintoja sodasta ja sen merkityksestä Virolle.

Virolaispoliitikot eivät juuri ottaneet kantaa, vaan jättivät vain surunvalittelunsa kaatuneiden omaisille. Poliitikot ovat pitäneet uhreja valitettavina, mutta väistämättöminä ja muistuttavat aina, että jos Viro haluaa apua kriisin tullessa, sen on itse myös osallistuttava liittolaistensa operaatioihin muualla maailmassa.

Afganistanista kirjoitettu Virossa vähän

Puolustusministeri Jaak Aaviksoo sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Viron nykyinen strategia Afganistanissa kasvattaa maan mainetta ja lisää turvallisuutta. Tavallisella virolaisella saattaa olla vaikeuksia ymmärtää Aaviksoon käsitystä, sillä Afganistanista on kirjoitettu suhteellisen vähän eikä sodan päämääriä ole paljoakaan selitetty kansalaisille.

Virolainen voisi kysyä, miksi pitää tukea läpikorruptoitunutta nykyhallintoa, miksi pitää tukea nykyistä presidenttiä, entistä yhdysvaltalaisen öljy-yhtiön agenttia, miksi Afganistanissa on tehty likaisia kompromisseja ja sopimuksia moniin veritöihin syyllistyneiden sotapäälliköiden kanssa, kuinka monta virolaisuhria hallitus on valmis kestämään ennen strategian muuttamista, onko kaiken takana vain se, että Afganistanissa halutaan pitää vallassa ns. länsimielinen hallitus hinnalla millä hyvänsä? Vaikeita kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia, ja siksi niitä vältellään.

Virossa hyvin tunnettu reservin everstiluutnantti Leo Kunnas sanoo eräässä haastattelussa, että virolaisilla on tähän asti ollut onnea. Tappiot voivat vielä kasvaa, jos taistelut yhä kiihtyvät. Kunnas arvioi sodan kestävän vielä vuosikausia.

Virolaisessa keskustelussa Afganistanista on yksi suuri ero Suomeen verrattuna. Kukaan ei puhu Virossa rauhanturvaamisesta tai rauhaanpakottamisesta, aseellisesta selkkauksesta tai sodanomaisesta tilanteesta kuten Suomen poliittinen johto. Virolaisten mielestä Afganistanissa on menossa sota, miehet kuolivat sodassa, sota vaatii vielä uhreja ja sota kestää.

Tähän asenteeseen saattaa tietysti vaikuttaa se, että virolaiset sotivat brittikomennossa eteläisessä Helmandin maakunnassa, joka on yksi maan vaarallisimmista alueista.

Viro maksaa kaatuneen sotilaan omaisille noin 130 000 euroa.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat