Virolaisministeri: Olisi ilo nähdä kommunistioikeudenkäynti

Sofi Oksasen uuden romaanin nostattamat laineet lyövät Virossa edelleen, kuten Suomessakin. Keskustelun keskiössä ovat Oksasen itsensä herättämä mediahuomio ja Kun kyyhkyset katosivat -romaanin teemat.

Postimees-lehdessä Tallinnan yliopiston professori Rein Veidemann kiteyttää osuvasti kirjailija Oksasen saavutuksen.

– Puhdistuksella Oksanen on todistanut, että tällaisina postmoderneina, runsaan tarjonnan aikoina kirjailija voi viedä kaikkien huomion. Puhdistus on näytelmä, romaani, ooppera ja elokuva. Siihen vielä tekijän oma brändi.

"Stalin ei ollut kyyhkynen"

Viron kulttuuriministeri Rein Lang arvelee MTV3 Uutisten haastattelussa, että Oksanen herättää keskustelua kommunismin ajasta Viron ja Suomen lisäksi kovastikin esimerkiksi Espanjassa tai Portugalissa.

– Nämä teemat ovat humanistisia ja ne puhuttavat mielestäni juuri tällä hetkellä Eurooppalaista yhteisöä. Meillä on jollain lailla päässyt unohtumaan se, että maailma ei ole mustavalkoinen.

– Hitler oli tietysti kansanmurhaaja. Mutta Stalin ei ollut mikään kyyhkynen. Me emme voi missään nimessä hyväksyä sellaista ajattelutapaa, että Stalinin toimeenpanemat murhat olivat oikeutettuja, koska hän taisteli Hitleriä vastaan.

Tarton yliopiston tutkija Ivo Juurveellä on näppinsä pelissä Oksasen uuden romaanin päähenkilöstä keskusteltaessa. Hänen ja hänen kollegoidensa työ on ollut toveri Partsin hahmon innoittajana. Pahimmanlaatuinen takinkääntäjä ja opportunisti Edgar Meos on todellinen henkilö, jonka Juurvee on löytänyt omia tutkimuksiaan tehdessään.

Oksanen itse on sanonut, että näkisi mielellään lisää kommunismioikeudenkäyntejä. MTV3 Uutisten haastattelema Juurvee on samaa mieltä, silloin kun kyseessä ovat rikokset ihmisyyttä vastaan.

– Rikoksista ihmisyyttä vastaan täytyy rangaista, ja sellaiset ihmiset kuuluvat oikeuden eteen. Virossa sellaisia ihmisiä onkin etsitty, ja suhteellisen hyvin tuloksin. Mielestäni se riittää.

– Se, että on ollut joskus kommunistisen puolueen jäsen, ei sen sijaan pitäisi olla syy sormella suurempaan osoitteluun.

Juurvee myös muistuttaa, että on muotia sanoa, että KGB:n oli valtio valtiossa. Tutkijan mukaan KGB oli kuitenkin työkalu, se ei johtanut mitään. Puolue antoi suunnan ja KGB:n rooli oli pikemminkin katsoa, että suunnasta ei poiketa.

Oikeusministeri Lang on sekä Oksasen että Juurveen linjoilla.

– Nürnbergin oikeusprosessi oli hyvä asia, mutta kommunisteja ei ole koskaan viety oikeuteen. Jos se joskus tapahtuu, olisin siitä hyvin iloinen, kulttuuriministeri sanoo.

Vaivaran verkosto

Sofi Oksasen tuotanto painottuu vahvasti Viron lähihistoriaan ja toisen maailmansodan erikoiseen pyöritykseen. Muutamien vuosien aikana Viroa miehitti kaksi hyvin erilaista totalitarismia ja valtiojärjestystä.

Ensimmäinen neuvostoaika aloitti kyyditykset, saksalaismiehitys lopetti ne, mutta aloitti samalla juutalaisten järjestelmällisen tuhoamisen koko Ostlandin alueelta.

Virossa oli parikymmentä keskitysleiriä. Tunnetuin niistä on Klooga, noin 30 kilometriä Tallinnasta etelään. Näin ehkä siksi, että sen hirvittävästä lopusta on säilynyt eloonjääneiden kertomusten lisäksi mm. kohahduttavia kuvia. Virossa oli ns. Vaivaran verkosto.(Eesti Ekspressissä ilmestynyt artikkeli, viroksi) Vaivaran keskitysleirin kautta jettiin Baltian juutalaiset ympäri maata. Pääasiassa työskentelemään polttoaineen saamiseksi Saksan sotakoneelle, rakentamaan rautateitä, maanteitä ja varustamaan rintamaa. Yhteensä Vaivarassa kulki arviolta 10 000 ghetoista tuotua juutalaista.

Leirit olivat saksalaisten johdossa, mutta niiden käynnissä pitoon käytettiin virolaisia. Keskitysleireihin liittyvät Neuvosto-Virossa toimeenpannut oikeudenkäynnit. Jokainen voi tutkimuksista lukea, millaisia näytöksiä ne 1960-luvulla olivat.

Tuglas-seuran toiminnanjohtaja, kirjailija, Viron historian asiantuntija Juhani Salokannelkaan ei jää Suomeen ja Viroon makaamaan.

– Keskustelua tulee myös kansainvälisesti. Tilintekoahan toisen maailmansodan kauhuista on käyty oikeastaan vain saksassa. Venäjällä asioista on tunnetusti vaiettu kokonaan. Suomessakin on varmasti vielä paljon keskusteltavaa, Salokannel arvelee kyyhkysen nostamista teemoista.

Lue myös:

    Uusimmat