Viro toivoo EU:sta alueellisen kehityksen veturia

Viro sai viime vuonna kansainvälistä apua 92 miljoonaa euroa, josta yli 70 prosenttia tuli Euroopan unionista. Ensimmäisinä jäsenyysvuosina 2004-2006 Virolla on mahdollisuus saada kokoon jo 330 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastoista ja lisäksi 320 miljoonaa euroa EU:n avustusta liikenne- ja ympäristöohjelmiin. Viron maanviljelijöille on EU:sta odotettavissa erikseen vielä noin 64 miljonaa euroa vuodessa.

Viron valtiovarainministeriössä laadittiin koko viime vuosi strategiaa EU:n tukirahojen käytöstä 2004-2006. Maaliskuussa EU:n komissiolle lähetetyssä lähes 300-sivuisessa asiakirjassa on listattu viisi tärkeintä kohdetta, joihin Viro aikoo käyttää EU-rahaa: maatalous ja maanviljelys, infrastruktuuri ja alueellinen kehitys, yritysten aloitekyky, inhimillinen kehitys ja tekninen apu. Eurotukien merkitystä on kovasti korostettu Virossa, mutta valmiutta laajaan EU-avun käyttöön arvioidaan varovaisin sanakääntein. EU-rahojen saatavuus riippuu projektien tasosta ja maakuntien yhteistyövalmiudesta. Hankalia ovat erityisesti liikenne- ja ympäristöprojektien ehdot.

Kuntia patistetaan yhteistyöhön

Viron valtiovarainministeriö on kannustanut kuntia yhteistyöhön projektien valmistelussa ja järjestänyt maaseudulla koulutusta. Valtiovarainministeriön apulaiskansliapäällikkö Renaldo Mändmets kertoo STT:lle, että ensi vuosi ratkaisee, kuinka sujuvasti EU:n rakennusrahastot otetaan käyttöön Virossa. Hänen mukaansa erityisesti maaseudulla on jatkuvasti pulaa hyvistä projektien suunnittelijoista, ja myös kokemus kansainvälisistä projekteista on yleensä maaseudulla vähäistä. Lisäksi voi köyhyys monessa kunnassa estää eurorahojen hakemista, kun kunnalla ei ole varaa europrojektien osarahoitukseen.

Ongelmista huolimatta valtiovarainministeriön apulaiskansliapäällikkö sanoo olevansa optimisti. Hän toivoo, että Viro onnistuu käyttämään EU:n rahoja alueelliseen kehitykseen yhtä hyvin kuin Virossa usein hyvänä esimerkkinä mainittu Irlanti.

(MTV3-STT)