Viro: EU:lta lisää vientikiintiöitä

Viro uskoo saavansa EU:lta ensi vuodeksi eräille maataloutensa osa-alueille nykyistä suurempia vientikiintiöitä. Edellytyksenä kiintiöiden kasvuun on EU-maista lähtöisin olevien tuotteiden kilpailutilanteen parantaminen. Viro onkin tästä syystä säätämässä tulleja EU:n ulkopuolisille maille. Toisaalta Viro ei ole kyennyt täyttämään esimerkiksi lihan vientikiintiöitään, koska virolaistuottajat eivät ole saaneet vientilupia.

Viljankorjuuta

Viron maatalousministeriö uskoo, että vuoteen 2003 mennessä on Viro kyennyt sopeuttamaan maataloutensa EU:n säädöksiä vastaavaksi. Maatalouden kehittämisessä on EU mukana mittavalla panoksella. Alkuvuodesta se myönsi Viron maatalouden kehittämisohjelmiin yhteensä 45 miljoona kruunun eli 18 mmk suuruisen rahoituksen kaksivuotisiin hankkeisiin.

Ensimmäiset pilottihankkeet jo käynnissä

Hankkeista ensimmäiset saatiin käyntiin jo tänä vuonna pääosin Kaakkois-Virossa. Pilottialueina Virossa ovat mm. Valgan, Pölvan ja Vörun maakunnat sekä Tarton ja Jögevan maakuntien alueilta Peipsijärven ranta-alueet ja Viljandin maakunnasta Latvian raja-alueet. EU tukee Sapard- ja Phare-rahastojensa välityksellä kaikkia yhteisöön pyrkiviä maita yhteensä kolmella miljardilla eurolla eli lähes 50 miljardilla Viron kruunulla eli 18 mrd mk. Summaa ei ole vielä jaettu maittain. Summasta suunnilleen puoli miljardia euroa on Sapard-rahoitusta maataloussektorin kehittämishankkeisiin ja laajojen muutosten toteuttamiseen. Puolet kokonaismäärästä käytetään Phare-rahaston avulla yksittäisiin konkreettisiin kohteisiin. Rahoitus on yleensä puolet hankkeen kokonaiskustannuksista; eräissä tapauksissa enemmänkin.

Virossa on parhaillaan valmistunut maan peltojen yhteisrekisteri. Ensi kevääksi on tarkoitus perustaa maatalouden yhteinen maksutoimisto, johon kootaan nykyiset hajallaan olevat yksiköt. Uusi keskus rakennetaan Tartossa sijaitsevan tietokeskuksen pohjalle, kertoo maatalousministeriön varakansleri Toomas Kevvai. Uuden yksikön palvelukseen tulee noin 250 henkilöä.

Maataloussuunnitelma vuosiksi 1999-2003 on parhaillaan valtiovarainministeriön tutkittavana, kertoi maatalousministeri Ivar Padar selvittäessään maatalouden kehittämissuunnitelmia. Hänen mukaansa kehityssuunnitelmien pohjana ovat sekä perinteiset että vaihtoehtoiset maatalouden tuotantomuodot sekä niin maatalouden kuin siihen kuuluvien kalatuotteiden ja markkinoiden kehittäminen. Keskeinen asia on Padarin mukaan myös maankäytön kehittäminen ja samalla maan tuottomahdollisuuksien parantaminen. Padar korosti myös, että maatalouden elinehtoja ovat vanhan kulttuuriperinteen jatkaminen, mutta samalla maatalousalueiden ja kylien kehittäminen.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat