Viranomaisten ei epäillä rikkoneen lakia lapsen kidutusjutussa

Ilmoituksessa kerrottiin muun muassa tytön seisottamisesta kylmässä suihkussa. Lastensuojelu reagoi tähän yrittämällä soittaa isälle ja lähettämällä kotiin kirjeen.

Toinen ilmoitus tuli lehden mukaan 6. maaliskuuta, jolloin ilmoittaja epäili tytön olevan hengenvaarassa. 9. maaliskuuta tehdyltä käynniltä sosiaaliviranomaiset ottivat lapsen heti huostaan ja veivät hänet sairaalaan. Sittemmin tytön äitipuoli ja isä on tuomittu pitkäkestoisesta ja kidutusta muistuttavasta lapseen kohdistuneesta väkivallasta 11 vuodeksi vankilaan.

Tapaus herättää kysymyksiä siitä, olisiko viranomaisten kannattanut toimia nopeammin.

Lastensuojelun toimintaa asiassa ei ole tutkittu eikä tutkita. Miksi, kihlakunnansyyttäjä Yrjö Reenilä?

– Syyttäjän tiedoilla ei ole syytä epäillä laiminlyöntejä.

Miten sosiaaliviranomaiset on ohjeistettu reagoimaan tietoon, että lapsi on hengenvaarassa, Helsingin vastaava perhepalvelujohtaja Sisko Lounatvuori?

– Yksittäistä tapausta en voi kommentoida, mutta yleisellä tasolla lastensuojelulaki määrittää, että sosiaalityöntekijän täytyy heti ryhtyä toimiin, jos lapsi on välittömässä vaarassa. Silloin on tehtävä kotikäynti tai mentävä muuhun paikkaan, missä lapsi on.

Millaisissa tapauksissa viranomaiset reagoivat lastensuojeluilmoitukseen kirjeellä? Millaista vaikutusta kirjeellä toivotaan olevan perheeseen?

– Jos uhka on välitön ja se tulkitaan sellaiseksi, silloin ei tietenkään mitään kirjeitä lähetetä, vaan toimitaan välittömästi. Kirjeitä on erilaisia, ei ole yhtä mallia. Varmaan niissä ainakin toivotaan yhteydenottoa puhelimitse. Kirjeen saajan ei odoteta vastaavan kirjeellä, sillä ei näissä tapauksissa ole aikaa odotella kirjeiden kulkemista.

Jos joku epäilee lapsen terveyden olevan välittömässä vaarassa, kannattaako hänen olla lastensuojelun lisäksi yhteydessä poliisiin?

– Jos kuulee esimerkiksi riidan ja pahoinpitelyn ääniä naapurista, on mahdollista ilmoittaa poliisin lisäksi myös lastensuojeluun. Ei ole mitään vahinkoa, jos ilmoittaa molemmille. Usein perheväkivaltatilanteissa myös poliisi tekee meille ilmoituksia, poliisi on yleisin ilmoittajatahomme.

Onko lastensuojeluilmoituksen tekijällä väliä? Suhtaudutaanko esimerkiksi ex-puolison ilmoituksiin epäilevämmin kuin muihin?

– Lähtökohtaisesti ilmoitusta katsotaan lapsen kannalta riippumatta ilmoittajasta. On meillä valitettavasti näitäkin tilanteita, joissa vanhempien väliset riidat johtavat kiusantekoon ja aiheettomiin ilmoituksiin. Lastensuojeluilmoituksista on selvityksemme mukaan aiheettomia noin kaksi prosenttia, niistä osa on kiusantekomielessä tehtyjä. Eivät aiheettomat ilmoitukset kuitenkaan ole mikään iso ongelma.

Onko ilmoituksiin riittävästi resursseja reagoida?

– Lastensuojelutyössä resurssit voisivat aina olla paremmat, mutta Helsingissä tilanne ei ole kovin huono verrattuna moneen muuhun kuntaan. Se ongelma meillä on, että sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja pätevistä työntekijöistä on pulaa. Ratkaisuja tähän ongelmaan mietitään jatkuvasti.

(MTV3 - STT)

Helsingin Lastensuojelu uudesta kidutustapauksesta: Olemme tehneet paljon töitä