Jääkiekkoilija Ville Nieminen on monelle tuntematon lehti. Vaan ei enää niin paljon kuin ennen. Terrierimäinen laitahyökkääjä Nieminen pelaa NHL:n loppuottelussa.
Sunnuntain vastaisena yönä Niemisen Colorado Avalanche ja mestaruutta puolustava New Jersey Devils kohtaavat finaalisarjassa seitsemännen ja ratkaisevan kerran. Pyhänä joko Denverissä tai New Jerseyn East Rutherfordissa juhlitaan Stanley cup -pystin kera.
Lauantaina Denverissä Avalanchen katsomossa jännittävät Niemisen ja Coloradon onnistumisen puolusta mm. suomalaispelaajan äiti Liisa, avovaimo Kaisa sekä pelaaja-agentti Petteri Lehto.
Ville Nieminen tuskin jännittää jäällä mitään: lempinimen "Nemo" Yhdysvalloissa saanut hurjapää painaa täysillä kieli ulkona suustaan ja numero 39 selässään kohti voittoa sekä mestaruutta. NHL:n historia on tarkoin rekisteröity.
Aikaisemmin mestarijoukkueen selvittämiseksi on kymmenen kertaa vaadittu täydet seitsemän ottelua. Peräti kahdeksan kertaa kotijoukkue on voittanut tällaisen maksimipituisen sarjan. Taustatiedot puoltavat Coloradon onnistumista, mutta kuka oikein on Ville Nieminen joka tavoittelee himoittua mestaruussormusta?
SM-liigassa Tampereella 6. huhtikuuta 1977 syntynyt Nieminen ehti pelata pelata kolmella kaudella Tapparassa. Sitten nuorukainen päätti vastata myönteisesti Coloradon kutsuun ja lähti 20-vuotiaana pelaamaan Atlantin taakse syksyllä 1997.
NHL:n sijaan Nieminen tutustui pohjoisamerikkalaiseen jääkiekkoon AHL-farmisarjassa Hershey Bearsin paidassa. Täydet kaksi kautta. Viime kaudella Colorado halusi osoittaa, että Niemisellä on tulevaisuus myös emoseurassa ja kutsui laitahyökkääjän miehistöönsä yhteen NHL-otteluun.
Tyyntä myrskyn edellä
Tämä vuosi muutti paljon Ville Niemisen elämässä. Moni ihmetteli ja epäili, pääsisikö Nieminen koskaan urallaan eteenpäin: farmista glorifioituun NHL:ään. Mutta matkaa ennen kirkkaimpia parrasvaloja oli tehtävä vielä paljon.
Useiden asiantuntijoiden arvioiden mukaan Nieminen on ollut kyvykäs pelaamaan NHL:ssä muutaman vuoden ajan, mutta yhteen liigan kärkijoukkueista pääseminen on paljon vaikeampaa kuin viime vuosien laajennusjoukkueisiin tai liigan perinteisiin häntäpään ryhmiin.
On hyvä myös muistaa NHL-viidakon lukuisat säännöt, joista malliesimerkki nähtiin Ville Niemisen kohdalla syksyllä 2000. Erinomaisesti sujuneen harjoitusleirin jälkeen Nieminen pelasi ensimmäisessä harjoitusottelussa Dallasia vastaan tähdistöön kelpaavalla tavalla tehden maalin ja ollen kentällä vastustajan yrittäessä tasoitusta ilman maalivahtia ja vailla toivottua tulosta.
Hieno työ palkittiin palaverilla valmentaja Bob Hartley'n kanssa: tuloksena passitus farmiin! Nieminen ei ollut valmis NHL-kaukaloihin, vai oliko? Tosiasia on myös se, että Coloradolla oli liikaa pelaajia, joita ei voitu lähettää farmiin ilman siirtolistalle joutumista josta muut joukkueet olisivat voineet poimia nämä. Ja Nieminen oli samassa veneessä.
Colorado päätti lähettää suomalaisen farmiin ensimmäisessä ryhmässä, jotta muut seurat eivät kaappaisi häntä listalta. Taktiikka osoittautui osuvaksi. Nieminen sai kokemusta farmissa ja Colorado kutsui suomalaisen kauden aikana kolmesti Denveriin NHL-vahvuuteen loukkaantuneiden korvaajaksi, jolloin takaisin farmiin lähettäminen ei vaadi siirtolistaa.
Colorado pelasi korttinsa taiten oikein, mutta kärsijä oli Nieminen, joka viime kesäkuun laajennusvarauksessa suojattiin eikä ollut edes tarjolla Columbusiin tai Minnesotaan.
Molemmat tulokasjoukkueet joukkueet olivat miehestä erittäin kiinnostuneita. Niissä Nieminen olisi varmasti saanut runsaasti mahdollisuuksia ja vastuuta toisin kuin jo ennakolta vahvassa Coloradossa.
Vihdoin läpimurto
Oikeus voitti, ja Nieminen sai tammikuussa 2001 taas kutsun Avalanche-paitaan. Enää miestä ei lähetettäisi alas. Aiemmilla kerroilla joukkueen kolmos- ja nelosketjuissa pelannut tamperelainen vakuutti valmentaja Hartley'n esityksillään päästen näytille Peter Forsbergin ja Chris Druryn rinnalle ykkösketjuun. Kakkosylivoimassa Nieminen pelasi heti alusta alkaen.
Nyt kauden ollessa valmis yhtä askelmaa lukuunottamatta Nieminen johtaa ylivoimaisesti tulokkaiden pudotuspelien pistepörssiä. Hän on summannut 22 ottelussa pisteet 4+6=10. Seuraavaksi parhailla keltanokilla on pisteitä puolet vähemmän.
Niemisen tehtäväkuvaan kuuluu ensimmäisenä maalilla painiminen ja vastustajan ärsyttäminen. Siksi joukkueen johto on ollut erittäin tyytyväinen suomalaisen teholukujen pysymiseen samalla tasolla kuin runkosarjassa.
Runkosarjassa Nieminen ehti pelata 50 ottelua, joista noin puolet Peter Forsbergin ja Chris Druryn rinnalla joukkueen toisessa hyökkäävässä ketjussa. Toinen hyökkäyksiin satsaava kolmikko oli Joe Sakicin johtama supertroikka, laidoissa Milan Hejduk ja Alex Tanguay.
Nieminen viimeisteli maaleja runkosarjassa yhteensä 14, näistä peräti 12 syntyi tasakentällisin ja kolme oli voittomaaleja. Jos Niemisen maalitehoja vertaa suomalaisammattilaisten kermaan, mies pärjää mittailussa erinomaisesti. Supermaalitykki Teemu Selänne teki pelaamissaan 73 ottelussa 21 tasakenttämaalia, eli 0,28 maalia ottelua kohden kun Niemisen lukema on 0,24!
Tilastot kertovat paljon
Suomen joukkueen Saksan MM-kisojen parhaisiin pelaajiin lukeutunut Carolinan tähtihyökkääjä Sami Kapanen pelasi kaikki seuransa kaikki 82 runkosarjaottelua tehden yhden tasakenttämaalin enemmän kuin 32 ottelua vähemmän pelannut Nieminen.
Dallasin Jere Lehtinen pääsi 13 maalin pelattuaan 24 ottelua enemmän kuin Nieminen. Montrealin kapteeni Saku Koivun tehot (54/10) olivat selvästi Tampereen veijarin lukemien alapuolella.
Nieminen ei ainoastaan pelannut vähemmän otteluita, vaan sai jokaisessa ottelussa useita minuutteja vähemmän jääaikaa kuin edellä mainitut suomalaistähdet. Edes pelaamista Forsbergin rinnalla ei voi yksinkertaistaa selitykseksi tehoille - pelaahan Lehtinen Mike Modanon ja Brett Hullin vierellä, Sami Kapanen ykkösketjussa Ron Francisin aisaparina ja Selänne joko Paul Kariyan tai Owen Nolanin kanssa.
Niemisen tehokkuus maalinteossa kestää vertailun myös seuratoverien kanssa. Joe Sakic ja Milan Hejduk ovat koko liigan tehokkaimpia, mutta Alex Tanguayn ottelukohtainen tasakenttämaalikeskiarvo (0,24) on sama kuin Niemisellä ja sekä Forsberg että Drury jäivät Niemisen taakse.
Tuntemattoman Niemisen menestymistä ei pidä kummeksua eikä laskea onnen tiliin. Hänen esitykset että tilastot kertovat kaikesta muusta kuin onnesta.
Leijonien kokoonpanosta Salt Lake Cityn olympiakisoihin tullaan kesän ja alkusyksyn aikana käymään vilkasta keskustelua, mutta Ville Niemisen kohdalla valinnoista ei enää tarvitse juuri murehtia.
Nieminen haluaa päävalmentaja Hannu Aravirran varmojen valintojen listalle. Sitä ennen Nieminen haluaa nimensä hopeisen Stanley cup -pokaalin kylkeen - ensimmäisenä tamperelais- ja viidentenä suomalaispelaajana.
(MTV3-STT)