Vilén: Nato politisoitumassa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén uskoo, että sotilasliitto Nato muuttuu nykykehityksen valossa luonteeltaan sotilaallisesta järjestöstä entistä enemmän poliittiseksi järjestöksi. Poliittisuutta osoittaa hänen mielestään myös Naton toimenkuvan laajentaminen turvallisuuspolitiikan ja yhteiskuntien varautumisen eri aloille.

    -Tärkeimmät uudet kysymykset, joiden ympärillä Naton roolia rakennetaan, ovat kansainvälisen terrorismin torjunta ja joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen. Natolla voi olla tehtävä jäsenmaidensa toiminnan koordinoimiseksi ja poliittisen yhtenäisyyden lujittamisessa, hän arvioi tänään 163. maanpuoluskurssin avajaisissa Helsingissä.

    Nato lähestyy uutta laajentumispäätöstä. Vilénin näkemyksen mukaan sen merkitys saattaa olla suurempi poliittisesti kuin sotilaallisesti, ainakin lyhyellä aikavälillä.

    -Laajentumispolitiikka tähtää osaltaan Keski-Euroopan ja Baltian maiden vakauttamiseen. EU:n ja Naton laajentumiset tukevat toisiaan sikäli, että niihin kuuluu samankaltaiset poliittiset jäsenyysehdot, hän huomautti.

    EU:lla kasvava poliittinen rooli


    Vile'nin mielestä EU:n panos kansainvälisen terrorismin vastaisessa toiminnassa ja Afganistanin kriisin hallinnassa on Yhdysvaltain näkökulmasta epäilemättä keskeisen tärkeä. EU:n ja Yhdysvaltain turvallisuuspoliittisilla suhteilla on kuitenkin laajempi vaikutus lähitulevaisuuden ratkaisuihin.

    -Euroopan unionilla on paitsi taloudellinen myös kasvava poliittinen rooli kansainvälisessä turvallisuuskehityksessä. Atlantin yli käydään vuoropuhelua, jossa EU ja EU-maat toimivat Yhdysvaltain liittolaisina ja yhteistyökumppaneina mutta samalla myös haastajina, hän korosti.

    Vilénin arvion mukaan Yhdysvaltojen kannanotot on tulkittu varoitukseksi, että se turvautuu tarpeen mukaan yksipuolisesti ja ennaltaehkäisevästi voimankäyttöön kansainvälisen terrorismin tukemisen ja joukkotuhoaseiden tavoittelun muodostamaa uhkaa vastaan. Esillä ovat nimettyinä valtioina erityisesti Irak sekä myös Iran ja Pohjois-Korea.

    -Euroopassa näkymää kavahdetaan. Afganistanin kriisin luoma yhteisrintama ei kestäisi sotilaallisen voimankäytön laajentamista nykyisen tilanteen pohjalta. Asetelma on laajentunut kansainvälisen terrorismin torjunnasta. Mukaan on tullut aineksia, joista vallitsee perustavia eturistiriitoja ja näkemyseroja myös suurvaltojen kesken, hän tiivisti.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •