Viisumiarpajaisille loppu? USA:n siirtolaislaki syynissä

Uudistus avaisi tien kansalaisuuteen 11 miljoonalle laittomalle siirtolaiselle ja muuttaisi suomalaistenkin siirtolaisuutta Yhdysvaltoihin.

Uudistuksen myötä maahan ennen vuotta 2012 luvatta tulleet voisivat hakea tilapäisstatusta. Se antaisi heille heti väliaikaisen luvan asua, työskennellä ja matkustella ulkomailla ilman karkotuksen pelkoa. Siirtolaisella olisi oltava työpaikka, englanninkielen taitoa, eikä vakavia rikoksia tilillään.

Maksettavaksi tulisi 2 000 dollarin sakot jälkiveroineen. He joutuisivat jonon hännille, laillisten siirtolaisten taakse odottamaan pysyvää työ- ja oleskelulupaa eli vihreää korttia.

Kansalaisiksi he pääsisivät vasta 13 vuoden kuluttua. Sitä ennen maan etelärajan on oltava liki vesitiivis, eli 90 prosenttia uusista laittomista tulijoista on kyettävä torjumaan jo rajalla.

Tosin nykyisestä 11 miljoonan porukastakin vain noin kuusi miljoonaa ylitti rajan Arizonan tai Teksasin erämaassa. Loput tulivat laillisesti turisti- ja muilla määräaikaisviisumilla, mutta jäivät niiden umpeuduttua maahan.

Uudistus muuttaisi myös laillista siirtolaisuutta, joka perustuu nykyään lähinnä sukusiteisiin. Vain 15 prosenttia on työperäisiä siirtolaisia. Jatkossa vain lähiomaisia voisi sponsoroida maahan.

Viisumiarpajaiset, joilla moni suomalainenkin on päässyt Yhdysvaltoihin, lopetettaisiin kokonaan. Tilalle tulisi meriittipohjainen järjestelmä, jossa huomioitaisiin muun muassa koulutus, urasaavutukset ja yrittäjyys.

Viidennes elää köyhyysrajan alapuolella

Valtaosa 11 miljoonasta laittomasta siirtolaisesta on tullut Yhdysvaltoihin taloudellisesta pakosta ilman mahdollisuuksia hakea laillista siirtolaisuutta. Tätä on monen amerikkalaisen vaikeaa ymmärtää – onhan heille lapsesta pitäen opetettu, että Yhdysvallat on siirtolaisten maa.

Miehiä laittomista siirtolaisista on jonkin verran enemmän kuin naisia. Liki puolet on perheellisiä, peräti 80 prosentilla on lapsia. Heistä 73 prosenttia on syntynyt Yhdysvalloissa, joten he ovat maan kansalaisia.

Reilu 60 prosenttia aikuisista on asunut Yhdysvalloissa kymmenen vuotta tai kauemmin. Kolme neljästä on latinoja ja heistä 60 prosenttia eli kuusi miljoonaa on kotoisin Meksikosta.

Aasiasta ja Keski-Amerikasta kustakin on runsaat kymmenen prosenttia. Loput tulevat Etelä-Amerikasta, Karibialta ja Lähi-idästä.

Jopa 20 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella – Yhdysvaltain kansalaisten kohdalla vastaava luku on kymmenen prosenttia.

Maasta karkotetaan päivittäin 1100 luvatonta siirtolaista.

Republikaanit kaaoksessa siirtolaiskysymyksen kanssa

Uudistuksen käsittelyä vauhdittivat viime presidentinvaalit. Latinot eivät pitäneet republikaaniehdokas Mitt Romneyn suunnitelmasta tehdä paperittomien siirtolaisten elämästä niin painajaismaista, että he häipyisivät maasta vapaaehtoisesti. Niinpä latinot äänestivät 70–prosenttisesti Barack Obamaa.

Nyt republikaaneja uhkaa tappio ensi vaaleissakin, ellei siirtolaisten hyväksi tehdä jotain. Puolue on sisäisessä kaaoksessa. Ärhäkkä teekutsuliike vastustaa jyrkästi armahdusta laittomille ja pelkää, että uudet tulokkaat äänestäisivät joka tapauksessa demokraatteja.

Kapuloita rattaisiin tuo myös demokraattien aikomus lisätä lakipykälä, jolla homoparien amerikkalainen osapuoli voisi sponsoroida ulkomaisen kumppaninsa maahan.

Uudistuksen talousvaikutuksista kinataan. Osa uskoo sen kohottavan bruttokansantuotetta, toiset puolestaan uskovat uudistuksen syventävän valtion velkaa.

Humanitaarisia seikkoja on kenenkään vaikeaa kiistää. Dokumentoimattomat siirtolaiset elävät yhteiskunnan varjossa ilman etuja ja oikeuksia eläkkeestä puhumattakaan.

Maahan on päässyt syntymään orjuuden aikaa muistuttava alaluokka. Se ei istu ylpeäksi siirtolaisvaltioksi itseään kutsuvalle maalle.

MTV3 – Tomi Hinkkanen, Los Angeles