Viiniä saa myydä paikan päältä, olutta ei – miksi näin?

Suomessa on saanut myydä viinejä suoraan tiloilta vuodesta 1995 lähtien. Pienpanimoille sen sijaan ei ole kovasta lobbaamisesta huolimatta annettu oikeutta myydä tuotteitaan suoraan panimoilta. Miksi näin on?

Panimoiden suoramyyntioikeudesta olisi lukuisia etuja laadukkaan oluen ystäville, sanoo Suomen Pienpanimoliiton puheenjohtaja Pekka Kääriäinen.

Suoramyynnillä pienpanimot pääsisivät eroon 4,7 prosentin alkoholipitoisuusrajasta. Oluen jatkaminen vedellä rajoittaa tällä hetkellä voimakkaasti vähittäismyyntiin päätyvää valikoimaa ja lyhentää oluen säilymisaikaa.

– Oluen normaali, luonnollinen vahvuus on 5-5,2 prosenttia. Siihen sitä on tehty maailman sivu. 4,7 tilavuusprosenttia on keinotekoinen raja, jonka joku on joskus määritellyt ja siitä se on sitten päätynyt vähittäiskauppaan.

Suoramyynti helpottaisi myös erittäin huonosti säilyvien oluiden myyntiä.

– Suodattamattomien oluiden myynti on tällä hetkellä haastavaa, koska ne voivat seisoa monta päivää Alkon hyllyllä. Suoramyynti antaisi mahdollisuuden myydä tällaiset oluet todella tuoreina.

Panimoiden suoramyynnin salliminen lisäisi todennäköisesti myös lähiruoan kysyntää, arvelee Kääriäinen.

Kaava-aluesijainnilla vaikutusta?

Tilaviinien ja sahdin suoramyynti sallittiin vuonna 1995. Perusteluina käytettiin maaseudun elävöittämistä. Paradoksaalisesti tätä päätöstä on käytetty myös argumenttina pienpanimoiden suoramyyntioikeutta vastaan.

– Pienpanimot sijaitsevat yleensä kaava-alueilla ja niinpä sitä [päätöstä] on käytetty pikemminkin argumenttina, että ei sallita suoramyyntiä panimoille.

Pienpanimoliitto ajaa nimenomaan suoraan valmistuspaikalta myymisen sallimista. Se ei siis koskisi tuontia.

– Maailmalla tämä on hyvin yleistä. Jos vertaa Saksaan, Baltiaan ja moneen muuhun, jossa voidaan myydä ravintoloissa hanasta suoraan pulloon, kun asiakas lähtee kotiin, niin sinne asti emme pyri.

Poliitikot kannattavat ja mitään ei tapahdu

Suomen Pienpanimoliitto on ajanut panimoiden suoramyyntioikeutta parikymmentä vuotta. Puheenjohtaja Kääriäisen mukaan ministeriöt eivät ole reagoineet mitenkään.

– Kyllä tätä vakavasti on tarjottu. Sitä en tiedä, ovatko koskaan vakavasti harkinneet asiaa. Tämä on liiton tärkein tavoite.

Kääriäisen mukaan poliitikot kannattavat pienpanimoiden suoramyyntioikeutta lähes yksimielisesti, kun heiltä asiaa kysyy. Tähän mennessä hanke ei ole edennyt.

– Nyt odotamme kieli pitkällä mitä tapahtuu, kun alkoholilakia avataan. Viinien myynti on haja-asutusaluejuttu, joten vanhan lain muuttaminen ei suoraan käy.

Poliitikot joutuvat ottamaan pienpanimoasiassa tavallaan kantaa koko alkoholilainsäädäntökokonaisuuteen.

– Poliittiset päättäjät pelkäävät aina Alkon monopolin murtumista. Me emme tällä suoramyyntiasialla aja sitä, emmekä vähittäismyynnin laajentamista.

Alle 22-prosenttisten liköörien myynnin salliminen suoraan viinitiloilta eteni sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) pitkälle muutama vuosi sitten. Se kuitenkin hautautui STM:ään juuri Alkon monopolin varjelemisen takia. EU-komissio antoi ymmärtää, että liköörien myynnin salliminen voisi johtaa Alkon monopolin murtamiseen.

Uskoa riittää

Pienpanimoliiton puheenjohtaja Kääriäisellä riittää uskoa siihen, että lainsäädäntö muuttuu lähitulevaisuudessa. Hän ei näe suoramyynnin sallimisessa mitään haittoja.

– Se ei lisää kokonaiskulutusta eikä juuri saatavuuttakaan. Kyseessä on muutama kymmenen yritystä, jotka saattavat muuttaa jakelukanavaa. Tarjousoluestahan tässä ei ole kyse. Tuotteet ovat selvästi kalliimpia kuin niin sanottu mäyräkoiraolut.

Kääriäisen mukaan suoramyynti tuskin lisäisi panimoiden tuotantovolyymeja paljon. Saatavuuden paraneminen saattaisi kuitenkin siirtää suomalaisten oluenjuontia laadukkaampaan suuntaan.

– Jos se vähän siirtyisi peruslager-juomista näihin haastavampiin ja monipuolisempiin tuotteisiin, maistelupuolelle.

Pienpanimoiden osuus Suomen olutmarkkinoista on noin kaksi prosenttia. Pahimmat kilpailijat ovat ulkomailta tuotavat erikoisemmat oluet.

Lue myös:

    Uusimmat