Viime hetken skandaali voi muuttaa äänestäjän mielen

— Monipuolistuminen on haaste sekä puolueelle että ehdokkaille. Ehdokkaan on vaikea tavoittaa potentiaalisia äänestäjiä, sillä ihmiset keskittyvät yhä enemmän vain yhteen tai kahteen poliittiseen asiakysymykseen.

Puolueuskollisuuskaan ei ole enää varmaa. Borgin mukaan enää noin puolella suomalaisista on vakiintunut puoluekanta.

— Etenkin nuorilla puoluekanta on täysin vakiintumaton, joten he valitsevat ehdokkaansa lähestulkoon puolueesta riippumatta.

Lopullisen ehdokasvalintansa suomalainen tekee järjen ja tunteen avulla. Mitä etäämmällä äänestäjä on politiikasta, sitä enemmän tunnepuoli korostuu.

— On niitäkin, jotka tekevät päätöksensä vasta äänestyskopissa. Enemmistöä tämä ryhmä ei silti edusta, Borg sanoo.

Äänestäjät mukana pääministeripelissä

Tämänvuotisissa vaaleissa pääministeripeli ei ole vain poliitikkojen käsissä. Åbo Akademin professorin Lauri Karvosen mukaan perussuomalaisten Timo Soinin mukaantulo pääministeriehdokaskilpaan voi merkitä sitä, että nyt ei äänestetä ainoastaan jonkin pääministeriehdokkaan puolesta vaan myös jotakin ehdokasta vastaan.

— Jotkut henkilöt voivat äänestää jotain pääministeriehdokasta siksi, että he eivät halua perussuomalaisten nousevan pääministeripuolueen asemaan, Borg pohtii.

Puolueiden puheenjohtajien merkitys on noussut vuosi vuodelta ja sillä on ollut vaikutusta myös suomalaisten äänestysperusteisiin. Toisaalta pääministeripeli on Borgin mielestä tärkeää lähinnä medialle, ei äänestäjille.

Vaalikone auttaa nuoria

Vaalikoneet ovat tärkeitä etenkin nuorille, kun he etsivät itselleen sopivaa ehdokasta. Alle kolmikymppiset nuoret käyttävät koneita suhteellisesti eniten muihin tiedonhankintakeinoihin verrattuna.

— Koneen antamaa kärkiehdokasta silti harvoin äänestetään, sanoo Borg.

Vaalikoneet ovat saaneet myös kritiikkiä osakseen, Borgin mielestä välillä liikaakin.

— Vaikka vaalikoneita paljon soimataan asioiden yksinkertaistamisesta, ne antavat kuitenkin vertailukelpoista tietoa ehdokkaista ja puolueista. Kyllä ne vaalikoneet aika tehokkaassa muodossa tarjoavat informaatiota.

Huomattavin syy ehdokkaan valintaan on se, että hän on jollain tavalla tuttu. "Oman kylän pojan tai tytön" uskotaan ajavan oman alueen asioita kaikkein parhaiten.

— Läheisyydellä on paljon merkitystä. Kun tutkimuksissa on kysytty, keitä kansanedustajan pitäisi vastaajien mielestään edustaa - itseään, äänestäjiään, puoluettaan, vai vaalipiiriään - vaalipiirin merkitys on korostunut huomattavasti, Borg toteaa.

Äänestyspäätökseen voi kokeilla vaikuttaa myös jalkautumalla kansan pariin. Silloin tuntemattomampikin ehdokas saattaa saada lisä-ääniä. Onnistuminen on Borgin mukaan silti persoonakohtaista. Toiminnan pitää sopia omaan tyyliin.

Medianäkyvyys myös oleellista

Borgin mukaan medianäkyvyydestä on ehdokkaille pääsääntöisesti vain hyötyä. Jos kasvot ovat tv:stä tutut, läpipääsy eduskuntaan on varmempaa.

— Toisinaan pelkällä negatiivisellakin julkisuudella on päästy kirkkaasti eduskuntaan, Borg naurahtaa.

Kadunvarsien vaalimainoksillakin on vaikutusta, vaikka ihmiset eivät sitä aina myönnäkään. Pelkällä julistekampanjalla kansanedustajan pestiä ei silti saada.

— Mainonta lähinnä tukee vaalikampanjaa. Pelkästään mainoksilla ehdokas ei saa laaja-alaista suosiota, Borg toteaa.

Sosiaalisen median merkitys on Borgin mukaan näissä vaaleissa kasvanut. Hän ei silti usko, että Facebook vaaleja ratkaisisi.

Lopullinen päätös yhä myöhemmin

Suomalaisten lopullinen äänestyspäätös varmistuu entistä myöhemmin. Tutkimusten mukaan ihan viimeiset vaaleja edeltävät päivät ovat tärkeimmät jopa kolmannekselle äänestäjistä. Jos viimeisille hetkille osuu puoluetta ravisteleva skandaali, äänestäjät voivat vielä reagoida siihen.

— Tulee mieleen vuoden 2003 vaalit ja Irak-gate, missä Anneli Jäätteenmäki ja Paavo Lipponen ottivat yhteen. Kyllä se varmaan äänestykseen vaikutti, Borg pohtii.

Tällainen on suomalaisten suosikkiehdokas vaaleissa