Viileä kesä näkyy myös hukkuneiden määrässä

Eniten uhreja vaati vesiliikenne, jossa hukkui 16 ihmistä. Lähes yhtä monta menehtyi uidessa, mihin luokkaan laskettiin 14 tapausta. Loput neljä kuolivat pudottuaan laiturilta tai sillalta. Ainakin kymmenessä kuolinonnettomuudessa oli osasyynä alkoholi.

Viime vuoden heinäkuussa hukkui lähes kaksi kolmannesta enemmän ihmisiä kuin juuri kuluneessa heinäkuussa. Kesäkuun numeroissa ero oli samaa luokkaa. Tammi-toukokuussa veteen kuolleita oli sen sijaan suunnilleen yhtä paljon kumpanakin vuonna. Koska onnettomuusryhmissäkin suurin ero oli uidessa hukkuneissa, voidaan otaksua, että viileät kesäpäivät ovat pitäneet tämän kesän hukkumisluvut edelliskesää pienempinä. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton keräämän ennakkotilaston mukaan tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä Suomen vesillä on hukkunut 115 ihmistä. Viime vuonna samana ajanjaksona menehtyneitä oli 150.

Kouluopetus avainasemassa

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton mukaan suomalaisten uimataito on luultua paljon heikompi. Kyselytutkimuksen perusteella vain kuusi kymmenestä suomalaisesta arvioi pystyvänsä uimaan yli 200 metriä. Kymmenesosa vastaajista kertoi, että he eivät osaa lainkaan uida. Liitto on erityisen huolissaan koulujen uintiopetuksesta. Sen tietojen mukaan joillakin paikkakunnilla opetus on lopetettu säästöjen vuoksi kokonaan.

Liiton mielestä koulujen ala-asteella olisi pidettävä tiivis ja yhtenäinen uintikurssi, joka takaisi jokaiselle oppilaalle uintitaidon. Liitto muistuttaa, että yhdestä hukkuneesta aiheutuu kansantaloudelle 3-7 miljoonan markan lasku, joten uintiopetuksesta säästäminen on lyhytnäköistä. Uintitaidon lisäksi olisi kerrattava vesillä oleskeluun liittyvät perussäännöt. Näitä ovat mm. pelastusliivien käyttäminen, liikkuminen selvin päin vesillä ja huolehtiminen lapsista rannalla.

(STT)