Viikkoja sipseillä saaressa elänyt virolainen: Pelkäsin kaameaa rangaistusta

Mies kertoo eläneensä Pihlajasaarella vedellä ja perunalastuilla.

Ensimmäisen puolentoista viikon aikana mies ei omien sanojensa mukaan syönyt mitään.

– En ryhtynyt etsimään ruokaa, koska pelkäsin jääväni kiinni ja joutuvani vankilaan. Vedenkin sulatin aluksi lumesta, mies kertoo Viron TV3:lle. MTV3:n Uutiset on saanut haltuunsa miehen haastattelun, jossa hän kertoo kylmästä seikkailustaan Pihlajasaaressa.

Mies sanoo olleensa sen verran sekaisin, että arveli joutuvansa telkien taakse pienestäkin asiasta.

27-vuotias virolaismies hyppäsi Tallinnasta Helsinkiin tulleesta laivasta 28.3. juuri ennen laivan saapumista satamaan. Hyppy tallentui laivan valvontakameralle, ja siitä oli myös ilmoitettu poliisille suoraan miehen tutun kautta.

Helikopteri ja merivartiosto etsivät miestä häntä kuitenkaan löytämättä.

Haastattelun aikana äitinsä tiukassa halauksessa oleva Roland kertoo olleensa ensimmäisenä päivänä niin kylmissään, ettei pystynyt tekemään mitään. Hän sanoo yksinkertaisesti tärisseensä peittojen alla mökissä ja yrittäneensä pysyä lämpimänä.

"Tottakai vesi oli kylmää"

Roland sanoo ääneen sen, mikä ensimmäisenä tulee mieleen. Merivesi on todellakin tähän aikaan vuodesta mielettömän kylmää. Hän sanoo jollain tavoin mielensä kirkastuneen, kun veden kylmyys iski vastaan.

– Kun putosin veteen, ajattelin, että miksi olen vedessä. Mitä on tapahtunut? Riisuin liian raskaaksi käyneet vaatteeni ja aloin uida, Roland sanoo.

Nuori mies istuu sängyllä kotonaan kasvot totisina. Hän kertoo ajatelleensa, että on pakko liikkua tai kylmä vesi ei anna armoa.

– Uin ensin kroolia ja väsyin, sitten sammakkoa ja rintaa, mutta kangistuin ja kangistuin. Sen jälkeen ajattelin, että ranta on liian kaukana ja kierähdin jääkylmässä vedessä vain selälleni ja odotin jostain apua, tai jotain muuta.

Mies sanoo odottamatta tunteneensa pohjan jalkojensa alla. Hän kertoo silloin tajunneensa, että hänellä on läheisiä, perhe ja ystäviä. Hän sanoo tukevan elämänhalun palanneen, eikä elämä ollutkaan enää niin huonoissa kantimissa.

– Laivassa illan aikana minulle vain tuli tunne, että kaikki on huonosti, elämä on turhaa. Halusin kotiin, onnekas Roland sanoo hiljaa.

Pelko iski

Roland kertoo, että ensimmäisten päivien aikana Pihlajasaaressa hän ei voinut kylmyyden ja hypotermiavaaran vuoksi liikkua mihinkään. Samaan aikaan poikaansa etsimään tullut äiti kävi pojan piilomökin seinän takana, mutta ei nähnyt eikä kuullut mitään.

– Muutaman ensimmäisen päivän jälkeen iski kaamea pelko, että mitä ihmettä olen mennyt tekemään, Roland sanoo.

Nuori mies puhuu nopeasti ja kertoo säikähtäneensä sitä, minkälaisen rangaistuksen hän saa siitä, että oli yrittänyt tappaa itsensä. Hän kertoo pelänneensä joutuvansa vuosiksi vankilaan.

Roland kertoo yksinkertaisesti tärisseensä pelosta saariajan pari viimeistä viikkoa. Tuona aikana hän löysi onnekseen piilomökistään sipsejä, suklaata ja juotavaa.

– Sipsit maistuivat taivaalliselta, kun et ole syönyt mitään puoleentoista viikkoon.

Samalla mies alkoi koota itseään. Meni ulos mökistä ja sai houkuteltua pienen veneen Pihlajasaaren rantaan. Mies sanoi pelänneensä vielä veneessä, että hänet luovutetaan poliisille rankaisua varten.

– Kun pääsimme lyhyen merimatkan jälkeen maihin ja näin poliisin, rauhoituin ja kävi selväksi, ettei mitään kamalaa rangaistusta tulekaan. Jo veneestä soitin sitten äidille.

Virolaismiehen löytymisestä kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.