Vihreät: Puolustusasiat pois turvaselonteosta

Vihreät haluaisivat repiä puolustusmäärärahoista käytävän keskustelun irti hallituksen turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Vihreiden turvallisuusekspertti kansanedustaja Johanna Sumuvuori sanoo, että eduskunnassa puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta keskusteltaessa pahimmillaan keski-ikäiset miehet muistelevat armeija-aikojaan ja laajemmin asioista kiinnostuneet kansanedustajat jäävät paitsioon.

Sumuvuori sanoi vihreiden esitellessä Helsingissä turvallisuusnäkemyksiään, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta voitaisiin antaa erillinen selonteko, joka sisältäisi laajemman analyysin muun muassa ilmastonmuutoksen ja terrorismin vaikutuksista. Puolustusmäärärahoista eli "härvelipuolesta" riittäisi suppeampi selonteko.

Sumuvuori edustaa vihreitä eduskunnan asettamassa turvallisuuspoliittisessa seurantaryhmässä. Hallituksen on määrä antaa turvallisuuspoliittinen selonteko eduskunnalle syksyllä. Nykyistä selontekomenettelyä ovat arvostelleet liian raskaaksi muun muassa kokoomuslaiset valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja ulkoministeri Alexander Stubb.

Cronberg: Itämeren alueen tilanne arvioitava

Vihreiden puheenjohtajan, työministeri Tarja Cronbergin mielestä selonteossa olisi arvioitava uudelleen Itämeren alueen turvallisuustilanne. Syynä on se, että Baltian maat ja Ruotsi arvioivat omaa tilannettaan uudelleen ja Yhdysvallat tuo Puolaan torjuntaohjuksiaan.

Sen sijaan Georgian tilanteella ei Cronbergin mielestä ole vaikutusta Suomen uhkakuviin ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.

- Venäjän sotilaallista uhkaa tässä tilanteessa ei ole olemassa, mutta kuitenkin on otettava huomioon se, että suomalaiset kokevat huolta ja pelkoa, Cronberg sanoi.

Nato-jäsenyys ei Cronbergin mielestä ole lääke tilanteeseen. Georgiakin sai Natolta vain tyhjän lupauksen jäsenyydestä. Sen sijaan EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa olisi vahvistettava.

Cronberg sanoi, että EU voisi tarkastella uudelleen naapurustopolitiikkaansa, jota tähän asti on tarjottu jäsenyyden vaihtoehtona itäisen Euroopan maille ja miettiä, voisiko sittenkin myös jäsenyys tulla kysymykseen. Nato-jäsenyys kun lisää konfliktiriskiä, mutta EU-jäsenyys lähtee taloudellisesta ja sosiaalisesta yhdentymisestä.