Viharikosepäilyt lisääntyivät huimasti viime vuonna

Poliisiammattikorkeakoulun mukaan valtaosassa epäillyistä viharikoksista oli rasistisia piirteitä.

- Näistä rikoksista suurin osa on pahoinpitelyitä. Muita yleisiä rikosnimikkeitä ovat kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja vahingonteko, kertoo tutkija Laura Peutere.

Uhrin uskontoon tai seksuaalisuuteen liittyviä tapauksia kirjattiin yhteensä vähän yli sata. Viharikoksella tarkoitetaan tekoa, jonka motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan.

60 prosenttia viharikosten uhreista oli Suomen kansalaisia.

- Se on tietysti vähän huono mittari, sillä se ei kerro, kuuluuko henkilö johonkin etniseen ryhmään vai ei. Jos katsotaan kansalaisuuksia, yleisimpiä uhriryhmiä olivat somalit, irakilaiset ja venäläiset, Peutere sanoo.

Kasvua Joensuussa, Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä

Viharikosten määrä on kasvanut vuodesta 2008 lähtien. Laura Peutereen mukaan yksittäistä syytä kasvuun on hankala löytää.

- Tilastot eivät kerro suoraan näiden tekojen lisääntymisestä, vaan määriin saattaa vaikuttaa se, että poliisit ovat tarttuneet tekoihin hanakammin tai uhrit ovat ilmoittaneet niistä aktiivisemmin.

Vuonna 2008 viharikosten määrä kasvoi runsaasti erityisesti Helsingissä, mutta viime vuonna kasvu Helsingissä taittui. Sen sijaan pienemmissä kaupungeissa viharikosten määrä kasvoi.

- Esimerkiksi Joensuu, Hämeenlinna ja Jyväskylä olivat sellaisia kaupunkeja, joissa määrä kasvoi selvästi. Voi olla, etta kasvu johtuu poliisin aktiivisuudesta tai sitten voi olla, että paikkakunnille on syntynyt ryhmittymiä, jotka ovat vastuussa useista teoista, Peutere sanoo.

Laki ei tunne viharikosta. Rasistisesta motiivista voidaan kuitenkin tuomita kovempi rangaistus kuin vastaavasta teosta muuten. Lakia on ehdotettu muutettavaksi niin, että myös muista kuin rasistisista viharikoksista voitaisiin tuomita kovennettu rangaistus.

Yleisin viharikos Suomessa oli viime vuonna edellisvuosien tapaan pahoinpitely. Tyypillinen tekijä oli 15-24-vuotias suomalainen mies. Uhreista suurin osa oli Suomen kansalaisia, muun muassa romaneja sekä maahanmuuttajien Suomessa syntyneitä lapsia.