Vanhan läppärin vieminen tuntemattomalle romukauppiaalle ei välttämättä kannata.
Viranomaisten mukaan merkittävä osa suomalaisesta sähkö- ja elektroniikkajätteestä valuu teille tietymättömille, ja osa siitä on todennäköisesti laittomien toimijoiden keräämää.
Tämä mainitaan ympäristöministeriön valmistelemassa jätelain muutosehdotuksessa. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan Suomessa pian.
– Kutsumme niitä kermankuorijoiksi, sanoo elektroniikkaromun keräystä hoitavan European Recycling Platform (ERP) Finlandin maajohtaja Juha Rytkönen.
Hänen mukaansa hämärätoimijat ottavat elektroniikkaromusta vastaan vain parhaat päältä - ne laitteet, jotka sisältävät arvokasta materiaalia tai jotka ovat myytävissä uudestaan esimerkiksi kehitysmaissa. Ei ole mitään takeita siitä, että harmaan sektorin keräämä romu kierrätettäisiin ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta asianmukaisesti.
Keräyspisteitä jo nyt joissakin suurissa liikkeissä
-Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lähimmän palautuspisteen löytää nettisivulta www.kierrätys.info.
-Isojen kodinkoneiden vastaanottopaikat ovat useimmiten kuntien jätelaitosten jäteasemilla.
-Laitteita voi toimittaa myös liikkeisiin, jos tilalle ostaa vastaavan laitteen. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkein pienimpiä liikkeitä.
-Joissakin alan suurissa liikkeissä on jo nyt käytettyjen laitteiden yleisiä vastaanottopaikkoja.
-Suomessa kerätään sähkö- ja elektroniikkaromua asukasta kohden 9,2 kiloa vuodessa.
ERP vastaa jäsenyhtiöidensä tuottajavastuuvelvoitteiden täyttymisestä. Laki vaatii, että kodinkoneiden ja elektroniikan valmistajat ja maahantuojat järjestävät keräyksen ja kierrätyksen. Niiden on järjestettävä vastaanottopaikka, jossa otetaan vastaan kaikki tuotteet, myös suuret, painavat ja hankalasti kuljetettavat jääkaappi-pakastimet ja astianpesukoneet.