Vesirokkorokotuksen suosio kasvanut

Omakustanteisen vesirokkorokotuksen ottaminen on tullut entistä suositummaksi. Kovin laajaa rokottaminen vesirokkoa vastaan ei kuitenkaan vielä ole, vaikka aihe puhuttaa leikkipuistoissa ja vanhempien keskustelupalstoilla internetissä.

Lääkelaitoksen tietojen mukaan vesirokkorokotukset lisääntyivät vuosina 2002-2004 lähes 50 prosenttia. Viime vuonna rokotteita myytiin 3140 annosta. Kaksi vuotta aiemmin rokotteita myytiin 2164 annosta. Tämän vuoden tietoja ei vielä ole saatavilla.

- Luvut ovat vielä aika pieniä, mutta rokotteen käyttö on selvästi lisääntynyt, sanoo erikoistutkija Satu RapolaKansanterveyslaitoksesta.

Vesirokkorokotus on vapaaehtoinen, ja se pitää maksaa itse. Se ei ole mukana kaikille yhteisessä rokotusohjelmassa.

- Arvioni on, että asiaa viedään eteenpäin kahden vuoden sisällä, Rapola sanoo.

Siitä, kun vesirokkorokotuksen liittämistä rokotusohjelmaan viimeksi harkittiin, on muuttunut ainakin se, että maailman rokotemarkkinoille on tullut uusi valmiste. Lisäksi aiheesta on saatu runsaasti lisää tietoa muun muassa Yhdysvalloista, jossa yli 80 prosenttia lapsista rokotetaan vesirokkoa vastaan.

Osa rokotteen ottajista on aikuisia, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Heitä on kaikista aikuisista kuitenkin vain pari prosenttia, joten suurin osa kasvusta johtuu lapsille otettavista rokotuksista.

Vesirokkoa sairastamattomista aikuisista rokotetaan automaattisesti ne, jotka työskentelevät terveydenhuollossa, erityisesti jos hoidettavana on immuunipuutteisia lapsia. Muilla asia on omassa harkinnassa.

Rapolan mielestä vesirokkorokotusta kannattaa harkita ainakin yli 13-vuotiaille, jotka ovat taudin välttäneet, mutta myös lapsille.

- Monet lastenlääkärit suosittelevat tätä. Se on hyvä, turvallinen ja tehokas rokote. Haitat ovat pienet terveillä ihmisillä.

Rokote ei anna täydellistä suojaa mutta ei ihan aina vesirokon sairastaminenkaan. Tauti tulee kuitenkin huomattavasti lievempänä, jos se tulee uudestaan tai jos on saanut rokotuksen.

Vuodessa kuolee keskimäärin yksi

Vesirokossa pahin riski liittyy jälkitauteihin. Suomessa kuoli 1996-1998 keskimäärin yksi lapsi vuodessa vesirokkoon.

Lapsilla tautiin voi liittyä keskushermoston häiriöitä, esimerkiksi aivokalvontulehdus tai aivotulehdus. Aikuisilla vesirokkoon voi liittyä keuhkokuume ja pahempia keskushermostohäiriöitä.

- Yleisin jälkitauti on rakkulaisen ihon tulehtuminen, josta voi jäädä pysyviä jälkiä ihoon tai lihaskudokseen, Rapola sanoo.

Ihon kautta elimistöön voi päästä myös bakteeri, joka aiheuttaa verenmyrkytyksen.

Yhdeksän kymmenestä aikuisesta on sairastanut vesirokon varmasti. Lopuistakin suurin osa on sairastanut sen tietämättään. Vain pari prosenttia on niitä, joiden veressä ei ole vesirokon vasta-aineita.

- Vasta-aineiden tutkiminen on helppoa, mutta se maksaa. Siksi sitä ei tehdä kaikille, kun riski on vain hyvin harvalla, Rapola vastaa.

Hän suosittelee, että ainakin ne naiset, jotka suunnittelevat raskautta eivätkä tiedä sairastaneensa vesirokkoa, selvittäisivät asian tai harkitsisivat rokotetta. Raskausaikana ei voida antaa rokotusta mutta on hyvä tietää, miten tartuntaa voidaan silloin hoitaa.

Perheen oma päätös

Varsin yleinen uskomus on, että vesirokko kannattaa sairastaa mahdollisimman nuorena. Lapset saatetaan esimerkiksi lähettää naapuriin vesirokkoa hakemaan, jos naapuriin on se jo saatu.

- Uskomus pitää jossain määrin paikkansa. Komplikaatiot ovat usein vähäisempiä, mitä nuorempana sen sairastaa. Toisaalta voi kysyä, kannattaako koko tautia hankkia ollenkaan, kun se voisi välttääkin. Jotkut kokevat, että kuuluu asiaan sairastaa vesirokko. Toiset taas ovat sitä mieltä, että jos sen voi ehkäistä, niin ehkäistään. Tämä on jokaisen perheen oma päätös, Rapola sanoo.

(MTV3-STT)