Vesipula vaivaa haja-asutusalueita

Järvien ja pohjaveden pinnat ovat tällä hetkellä alimmillaan 60 vuoteen. Vesipulasta kärsitään erityisesti Etelä- ja Keski-Suomen haja-asutusalueilla.

Vesipula vaivaa edelleen etenkin haja-asutusalueita. Pohjavedet ovat erittäin alhaalla ja kaivot ovat tyhjentyneet. Myös karjanhoito kärsii. Vesipula vaikeuttaa pienten vesilaitosten vedenjakelua.

Sahalahdella vesi on loppunut jo kymmenien kotitalouksien kaivoista. Palokunta toimittaa kolme kuutiota vettä runsaalla parillakymmenellä eurolla.

-Kuorma viedään kerralla ja sillä pärjätään noin viikko. Me emme enää pysty luvata sitä, minä päivänä vettä viedään. Otamme vaan nimiä listalle ja sitä mukaa kun miehet ehtivät ajelemaan, niin toimitetaan kuormat, sanoo Sahalahden VPK:n päällikkö Markku Laukka.
Sahalahden kunta palvelee vesijohtoverkon ulkopuolella olevia asukkaitaan myös tarjoamalla heidän käyttöönsä yleisiä peseytymis- ja pyykkitiloja.

Huonon vesitilanteen pelätään pahenevan edelleen. Vesipulasta kärsiviä neuvotaankin nyt miettimään ratkaisuvaihtoehtoja erittäin tarkkaan.

-Kaivon kuntoon laittaminen maksaa 5.000 euroa ja porakaivon laittaminen 10.000 euroa. Sitä parempi ratkaisu on kuitenkin vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, jos se suinkin on mahdollista ja tuolla 10.000 eurolla kyllä rakentaa jo useammankin kilometrin vesijohtoa, jos maasto sen sallii, kertoo vesihallintojohtaja Kai Kaatra maa- ja metsätalousministeriöstä.

Alueelliset ympäristökeskukset voivat tukea rakentamista jopa 30 prosentilla investointikustannuksista. Vesipulasta kärsivät karjatilat puolestaan voivat hakea tukea paikallisilta TE-keskuksilta.

Sadetta tarvittaisiin ainakin sata milliä, jotta veden pinnat alkaisivat nousta. Vain Lapissa talven vesitilanne näyttää lähes normaalilta.

(Seitsemän uutiset 11.11.2002).

Lue myös:

    Uusimmat