Vesijohtoverkosto uhkaa vanhentua käsiin – uusiutuu 250 vuoden päästä

Vesilaitosyhdistyksen keräämien tietojen mukaan Suomen vesijohtoverkoston keskimääräinen uusiutumisaika oli vuonna 2012 noin 250 vuotta. Tämä tarkoittaa, että nykyisellä saneeraustahdilla verkosto on kauttaaltaan uusiutunut vasta 250 vuoden päästä.

Tiedot perustuvat yhdistyksen vesilaitoksilta keräämiin tietoihin. 250 vuotta on mediaaniluku, joka perustuu 32 vesilaitoksen uusiutumisaikoihin.

– Verkostojen järkevä käyttöikä on ehkä viidestäkymmenestä enintään sataan vuoteen. Kyllä tahtia syytä parantaa, Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä sanoo.

Rakennetun omaisuuden tila 2013 -raportin mukaan vesihuoltoverkoston kunto on tyydyttävä.

Vesihuoltoverkostojen saneerausvelan jatkuva kasvu ei vielä näy vaurioiden määrissä, mutta putkivahingon sattuessa sen vaikutukset ovat aiempaa laajemmat ja häiriön kesto pidempi.

Tietoisuus vesijohtoverkon todellisesta kunnosta on myös heikko.

– Verkostot ovat piilossa maan alla, eivätkä päättäjät näe niitä. Kuntoselvityksiä ei tehdä riittävästi, Seppälä toteaa.

Maa- ja metsätalousministeriön selvitysten mukaan kuusi prosenttia maan vesijohtoverkosta oli huonossa tai erittäin huonossa kunnossa vuonna 2008. Saneeraustahti pitäisi kaksin- tai kolminkertaistaa.

Jos mitään ei tehdä, verkostojen kunto heikkenee entisestään ja putkirikot yleistyvät.

Lasku lankeaa veden käyttäjälle

Pääkaupunkiseudulla 3000 km:n pituista verkostoa korjataan tällä hetkellä noin 10 kilometriä vuodessa. HSY:n vesihuollon investointiosaston johtaja Tuomo Heinonen kertoo, että saneeraustahti moninkertaistuu lähivuosina.

– Tällä hetkellä saneerataan ennen vuotta 1940 rakennettuja johtoja. 50-luvulla ryhdyttiin rakentamaan lähiöitä erittäin voimakkaasti, ja niiden alueiden vesijohdot tulevat saneerausikään ihan lähitulevaisuudessa.

Heinosen mukaan HSY:n investointistrategiassa on varauduttu saneerauksien kasvattamiseen.

Lasku korjaustöistä lankeaa viime kädessä kuluttajalle.

– Vesihuollon rahoitus katetaan veden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Asukasta kohti vesi maksaa päivässä noin 50 senttiä kotiin tuotuna, pois johdettuna ja laadukkaasti puhdistettuna, eli kysymys ei ole suuresta rahasta. Olemme laskeneet, että kahden prosentin reaalikorotus vuosittain tulee riittämään, Heinonen sanoo.

Lakimuutoksella vauhtia saneerauksiin

Valmisteilla oleva uusi vesihuoltolaki tulee toteutuessaan pakottamaan vesilaitokset selvittämään paremmin vesijohtoverkkonsa korjaustarpeet ja raportoimaan avoimemmin saneerauksiin käytetystä rahasta. Lakiesitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä.

– Vesilaitoksen täytyy olla selvillä sen jakeluverkoston ja viemäriverkoston tilasta. Vesilaitoksilta tullaan edellyttämään varautumissuunnittelua, vesihallintoneuvos Jaakko Sierla maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

Yksi ongelma on, että vesilaitosten valvontaa ei ole keskitetty yhdelle viranomaiselle. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan valvontaviranomaisen perustamista on mietitty, esimerkiksi sähkönsiirtoverkkoa valvovan Energiamarkkinaviraston yhteyteen.

– Vesihuollon valvontaa pidetään muutoin hyvänä, mutta liiketoiminnan valvonta on ollut esillä työryhmässä, joka aikoinaan asetettiin vesihuoltolain uudistusta valmistelemaan. Jos vesilaitostoiminta siirtyisi yksityiseen omistukseen, siitä tulisi sähkötoimintaa vastaavaa toimintaa markkinoilla. Silloin valvontaviranomaisen perustaminen voisi tulla ajankohtaiseksi, Sierla sanoo.