Verottajan pelko vähentänyt nykyajan naapuriapua

Verotuksen pelko on vähentänyt niin sanottujen aikapankkien käyttöä. Kyse on siis nykyajan naapuriavusta, jossa netin kautta pyydetään ja saadaan apua arkisiin asioihin ei rahalla vaan vastavuoroisella "tovi-palkalla". Nyt monilla on epäselvyyttä siitä mistä ja milloin pitää maksaa veroa.

Verohallinto antoi kolmisen kuukautta sitten ohjeet, miten vaihtotyöstä pitäisi maksaa veroa. Tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikesta verotettavasta työstä maksetaan veroa. Verotuksen pelko on nyt kuitenkin vähentänyt aikapankkien tarjontaa, sillä moni pelkää joutuvansa verolle antaessaan apua netin kautta.

– Olen aikanaan antanut pianotunteja aikapankissa, vaikka en ole ammatiltani pianonsoiton opettaja. Puolen tunnin opetus oli tovi, joka aikapankissa toimii valuuttana. Yleensä yksi tovi on tunnin työ, mutta se sovitaan sitten ihan tilannekohtaisesti. Nyt olen pienen lapsen äiti ja tarvitsisin välillä lapsenhoitoapua, sitä löytyy aikapankista kuitenkin vähemmän kuin ennen. Tarjonta aikapankissa on vähentynyt ja uskon, että syynä on verottajan pelko, kertoo Laura Airola MTV Uutisille.

 – Verottajan ohjeet ovat epäselvät ja tuntuu, että he eivät aina itsekään tiedä miten pitäisi verottaa. Tässä on monenlaisia ongelmia, sillä esimerkiksi ammattilainen ei saisi tarjota ammattiapuaan aikapankissa. Siis sitä ei saa tarjota, mitä parhaiten osaa tehdä. Auttamisestahan tässä on kyse koko aikapankissa ja uskon, että juuri tällainen nykyajan naapuriapu on tarpeen. Ilman, että tunnollisten ihmisten täytyy stressata siitä, toiminko nyt oikein verotuksellisesti, miettii Stadin aikapankin jäsen Marjut  Sonck.   

Verottaja: Verotus päivänselvä asia 

Verottajan mielestä vaihtotyön verotus on selkeä.

- Siis työstähän pitää Suomessa maksaa veroa silloin kun siitä saadaan jossain muodossa vastiketta. Silloin kun työtä tehdään ilman vastiketta, niin sitä ei tietenkään veroteta, sanoo johtava veroasiantuntija Sami Varonen Verohallinnosta. 

Vaihtotyössä pitää myös laskea niin sanottu käypä arvo, joka voi olla kalliskin. Esimerkiksi koiran hoito pyhäpäivänä maksaisi ammattilaisella satasen. Tunti lakimiehen neuvoja voi olla kahden sadan euron arvoinen, josta veroa pitäisi vaikka 25 prosentilla maksaa vaikkapa 50 euroa veroa.  Tästä saattaa seurata se, että työtön ei hae aikapankista ilmaista apua, koska pelkää verotusta. Verottajan mielestä naapuriapu on verovapaata vain silloin, kun et odota vastapalvelua.

– Miten se vastavuoroisuus sitten määritellään? Ei meillä aikapankissa ketään velvoiteta ns. maksamaan takaisin, eikä systeemi toimi niin, että kun sinä hoidat minun lasta, niin minä pissatan sinun koiraasi. Mitään vaihtokauppoja ei tehdä, mutta kai sitä ennenkin odotettiin, että saat joskus vastapalvelua. Eli ei se naapuriapu ennenkään niin toiminut, että ei autettu takaisin. Nythän tämä netin aikapankki on arvokasta työtä. Meillä on siis nettiversio, jolla saadaan helposti kontakteja ihmisten välille. Ihmiset kokee itsensä hyödyllisiksi, kun ne voi auttaa toista ja toinen taas saa sitä apua. Nyt tämä verouhka romuttaa tätä toimintaa, sillä ihmiset eivät enää uskalla oikein auttaa, pohtii Marjut Sonck.

Korvaamaton apu arjessa

Aikapankissa uskotaan, että aikapankin hyödyt ovat paljon suuremmat kuin viranomaiset edes tajuavat ja että verojen keräämiskulut olisivat suuremmat kuin ne itse saatavat tulot.

– Jos ei saa sitä apua, esimerkiksi siis ihan tilapäistä apua, sen ei tarvitse olla kuin lastenhoitohengähdys, siivous, ruuanlaittoapua. Sehän voi pelastaa sen jonkun kriisivaiheen yli niin, että tämä äiti esimerkiksi ei romahda, ei saa jotain raivaria tai joudu sairaalaan, sanoo Sonck.

Myös verohallinnon edustaja on sitä mieltä, että suomalaiset ovat säntillistä kansaa. Tällaisista asioista ei edes keskusteltaisi monessa maassa.

Lue myös:

    Uusimmat