Veroratkaisu EU-huippukokouksen kiista-aihe

Kysymystä palloteltiin aamupäivällä valtiovarainministereiltä huippukokoukselle ja taas takaisin, ilman läpimurtoa. Ministerit jatkoivat iltapäivällä työtään, tarvittaessa jälleen kerran yön läpi. Takarajana on huomisaamu, jolloin Feiran huippukokouksen viimeinen työistunto alkaa.

Itävallan vastainen boikotti ei ole virallisella asialistalla, ja maan kanta verokysymyksessä on sama kuin edellisen hallituksen aikana. Itävaltalainen virkamies antoi silti ymmärtää, että tiettyä kytköstä löytyy boikotin ja vastahangan välillä.
-Kukaan ei ole ollut meidän hallitukseemme yhteydessä selvittääkseen asioita etukäteen. Se on voinut olla asian ratkaisuyrityksille haitaksi, tuumaili virkamies.

Muut EU-maat ovat katkaisseet ministeritason kahdenväliset suhteet Itävaltaan tammikuun lopusta lähtien. Puheenjohtajamaa Portugalin pääministeri Antonio Guterres ilmoitti kokouksen edellä yrittävänsä saada neljätoista EU-maata samalla linjalle boikotin suhteen vielä ennen Portugalin puheenjohtajakauden loppua kuun vaihteessa, mutta korosti, ettei asia ole huippukokouksen varsinaisella asialistalla.

EU-johtajat hyväksyivät yllätyksittä ehdotukset talouspolitiikan suuntaviivoiksi ja siunasivat myös Kreikan ensi vuoden alusta alkavan jäsenyyden talous- ja rahaliitto Emussa. Veropaketti ja korkotulojen verotus muodostuivat kuitenkin yllättävän sitkeäksi kiistaksi - etukäteen oli pidetty lähes varmana, että mitään ei tapahdu ja asia haudataan hiljaisesti lähettämällä se uudelle kierrokselle jatkovalmisteluihin.

Veroratkaisu kelpaisi Suomelle

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö piti Portugalin kompromissiehdotusta korkotulojen verotuksesta siinä mielessä hyvänä, että sen myötä kaikki korkotulot ovat tulossa tallettajan kotimaan lähdeveron piiriin, kun tiedonanto verottajalle tulee pakolliseksi. Voimaantulo lykkääntyisi kuitenkin aina vuoteen 2008, sillä ensin on varattu kaksi vuotta direktiiviehdotuksen valmisteluun ja neuvotteluihin EU:n ulkopuolisten maiden ja alueiden kanssa, joihin EU:sta saattaa paeta pääomaa. Listalla ovat muun muassa Kanaalin saaret ja Hollannin Antillit sekä näiden lisäksi EU:n ulkopuolisia maita kuten Sveitsi, Yhdysvallat ja Liechtenstein.

Neuvottelujen jälkeen EU päättää yksimielisesti, pannaanko direktiivi toimeen. Viiden vuoden siirtymän jälkeen tietojenvaihto olisi yleisessä käytössä. Siihen asti olisi mahdollista myös periä talletuksia vastaanottavassa maassa vähintään minimitason lähdevero, jos pankkisalaisuutta ei haluta raottaa. Esitetyn mallin heikkous on Niinistön mukaan se, että siihen ei sisälly ehdotonta takarajaa direktiivin hyväksymiselle.

Takaovi jätetään auki sille, että kahden vuoden kuluttua ei tehdäkään asiasta päätöstä, jos kolmansien maiden kanssa ei ole syntynyt kaikkia EU-maita tyydyttävää ratkaisua.
-Tästä tulee äärimmäisen pitkä harjoitus, jonka lopputulos jää kiusallisella tavalla riippumaan muista kuin EU-maista, Niinistö sanoi.

Helsingin kokouksessakin väännettiin veroista

Samaa verokiistaa yritettiin tuloksetta ratkaista myös Helsingin huippukokouksessa joulukuussa. Tuolloin Britannia torpedoi ratkaisun, koska pakollisen lähdeverotuksen pelättiin haittaavan Lontoon Cityn asemaa kansainvälisenä finanssikeskuksena. Sen jälkeen Britannia on kuitenkin kehittänyt järjestelmiään; viime vuonna britit kieltäytyivät myös tietojenvaihdosta, koska heidän järjestelmänsä ei pystynyt siihen.

Britannian valtiovarainministeri Gordon Brown sanoi Feirassa Britannian käyttäneen 300 miljoonaa puntaa (noin 3 miljardia markkaa) tietojenvaihtojärjestelmän kehittämiseen.
-Brown sanoi, että se (Helsinki) oli hänelle kaikkien aikojen kalleimmaksi tullut huippukokous, Niinistö virnisteli tyytyväisenä.
(STT)